Uutuuskirja: Tinskun keittiössä – Helposti herkullista
Esikoiskeittokirjani on nyt julkaistu! Kirja on rakkaudella koottu kokoelma reseptejä, jotka ovat mutkattomia, täynnä makua, helppoja toteuttaa ja muunneltavissa – juuri sellaisia, joita jaksaa ja ehtii tehdä arjen keskellä. Hanki nyt itselle tai lahjaksi. Pääset kuvaa klikkaamalla suoraa verkkokauppaan. Stressittömiä kokkaushetkiä just sulle toivotellen -Tinsku
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Farina. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Farina. Näytä kaikki tekstit
Kaiserschmarrnin synnystä löytyy varmaan yhtä monta tarinaa
kuin reseptejäkin.
Tarinoissa vilisee keisaria, keisarinnaa, kokkia, leipuria
jne.
Eräässä tarinassa keisarin yllätti lumituisku ja hän hakeutui
pieneen alppitaloon turvaan.
Talon emäntä valmisti keisarille pannukakkua, mutta koska yllätysvieras
oli niin kunnianarvoisa – laittoi emäntä taikinaan rommilla maustettuja
rusinoita ja koko komeus hunnutettiin sokerilla ja manteleilla.
Toinen tarina taas kertoo, että keisarin kokilla ei
keittiössä ollut juuri se paras päivä ja pannari oli mennyt pilalle.
Kekseliäs
kokki oli pelastanut tilanteen pilkkomalla pannarin palasiksi ja peittänyt
palaneet kohdat tomusokerin ja manteleiden alle. Keisari oli tähän versioon
kovasti ihastunut ja siitä sitten syntyi Kaiserschmarrn.
Itse liputan tämän viimeisen tarinan puolesta. Monet
loistavat reseptit syntyvät vähän vahingossa ja jotenkin tunnen kovasti
sympatiaa kauhistuneen kokkiparan puolesta, jonka silmissä siintää oma pää seipään
nokassa.
Mahdoinkohan nyt värittää tarinaa vähän lisää?
Nettiä selaamalla tästä Itävaltalaisesta herkusta tosiaan
löytyy montaa eri versiota.
Kokeilin ensin pariakin erilaista, kunnes päätin
laittaa taas oman lusikkani tähänkin soppaan.
Perinteisesti Kaiserschmarrn paistetaan paistinpannulla.
Revitään sitten palasiksi ja paistetaan vielä uudelleen voin, sokerin ja manteleiden
kera.
Itsellä pannukakku tuppasi jäämään vähän löysähköksi ja
paloi joka kerta niin tummaksi, että olisiko tuota koirakaan syönyt.
Tilannetta
ei kyllä pannaripalojen karamellisointikaan auttanut. Ja ei, vaikka päälle
olisi sirotellut kilon tomusokeria.
Periksihän ei anneta ja loppuviimeksi ajattelin kokeilla
keikauttaa valmistustavan päälaelleen ja paistoin pannukakun perinteisesti
suomalaisittain uunissa.
Paiston jälkeen paloittelin pannarin ja kääntelin palat
kuumalla pannulla voin, sokerin ja mantelilastujen kanssa.
Tämä toimi ja lopputulos oli vähän vetelän sijaan
kakkumaisen pehmoinen.
Onko versioni sitten enää itävaltalaisien niin arvostama
jälkiruoka? Olisiko keisari armahtanut minut kauheasta rikkomuksestani seipään
nokasta edes pelto-orjaksi.
Sitä tarina ei onneksi kerro. Muutan silti varmuuden vuoksi
vähän niemeäkin.
Muunsin samalla myös alkuperäisen reseptin gluteenittomaksi.
Käytin jauhoina Vuohelan Herkun Farina lettujauhoseosta.
Paketissa on kaksi 150 g annospussia joista tähän reseptiin
tarvitaan vain yksi.
Osallistun samalla myös Vuohelan Herkun kilpailuun
#gluteenitonkisa
Osallistu sinäkin.
Karamellisoitua pannukakkua keisarin tapaan
(annos noin 6. lle)
Tarvitset:
- 4 kananmunaa
- 1 ½ dl maitoa
- 1 ½ dl kermaa
- 6 rkl sokeria
- 1 annospussi a’ 150 g Farina lettujauhoseosta. ( annos vastaa 2 ½ dl perus vehnäjauhoja)
- 50 g sulatettua voita
- 2 tl vaniljasokeria
- 1 tl suolaa
- 1 dl rusinoita
Karamellisointiin:
- 50 g voita
- 3 rkl sokeria
- 1 ½ dl mantelilastuja
Koristeluun:
- tomusokeria
Tee näin:
Erottele kananmunista
valkuaiset ja keltuaiset erikseen. (Tarkkana, ettei valkuaisen joukkoon mene
yhtään keltuaista)
Lisää valkuaisten
joukkoon puolet sokerista (3 rkl) ja vatkaa kovaksi vaahdoksi ja laita sivuun
odottamaan hetkeksi.
Vatkaa keltuaiset,
loppu sokeri (3 rkl) ja vaniljasokeri paksuhkoksi vaahdoksi.
Lisää maito,
kerma, suola ja lettujauhoseos joukkoon ja vatkaa tasaiseksi.
Lisää joukkoon
valkuaisvaahto varovasti nostellen. Taikina saa jäädä hieman paakkuiseksi.
Vuoraa uunipelti
leivinpaperilla ja kaada sulatettu voi leivinpaperin päälle tasaisesti.
Kaada taikina
voin päälle vuokaan.
Ripottele rusinat
päälle ja paista uunin keskitasolla 200*C 15 min.
Kun pannukakku on
hieman jäähtynyt, viipaloi se pienehköiksi palasiksi.
Lisää
paistinpannulle karamellisointia varten voi, sokeri ja mantelilastut.
Sekoita seosta,
kunnes mantelilastut alkavat saamaan hieman väriä.
Lisää pannukakkupalat
paistinpannulle ja kääntele manteliseoksen kanssa sekaisin.
Tarjoile
pannukakku tuoreiden marjojen, löysähkön (sokeroimattoman) kermavaahdon ja mielellään
vähän happaman omenasoseen kera.
Vinkki:
Jos lopputuloksen ei tarvitse olla gluteeniton niin voit
käyttää Farina lettujauhon sijasta 2 ½ dl ihan perus vehnäjauhoa.
Jos haluat alkuperäisen reseptin tapaan pannukakkuun rommin
makua niin lisää rusinoiden joukkoon 2-3 rkl rommia ja anna marinoitua puolisen
tuntia. Voit lisätä taikinaan myös hieman rommiaromia.
Vaikeaa vai ei?
Miksi muuten resepti mielletään monesti hankalaksi ja kovin
vaikeaksi jos kananmunan valkuaiset ja keltuaiset erotellaan?
Lähdin pohtimaan tätä niin kuin ihan kokemani perusteella.
Mitä mieltä sinä olet?
Tiskiähän tuosta tietysti tulee
ainakin sen yhden kipon verran enemmän.
Mielelläni lukisin kommentteja asiasta. Sana on vapaa ja
lupsakkaa sunnuntaita.
Ai niin laittelein Faceen ja Instaan pienen kisan asian tiimoilta. Voittajat ovat löytyneet. Olen yhteydessä voittajiin henkilökohtaisesti.
Kyllä se kevätkin sieltä tulee – Joskus.
//tiina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)



