Lasimestarin silli on varmasti yksi perinteisimmistä
jouluisen kalapöydän herkuista ja se on varsin vaivaton valmistaa.
Silli saa kypsyä kylmässä ennen tarjoilua noin 2-3 päivää,
joten ehtii hyvin.
Perinteinen lasimestarin silli
(noin puolen litran lasipurkillinen)
Tarvitset:
- 1 paketti kevyesti suolattua silliä (a’ noin 400 g)
- 1 punasipuli renkaina
- 1 porkkana ohuina siivuina
Mausteliemi:
- 2 dl vettä
- 1 dl etikkaa
- 1 dl sokeria
- noin 10 kokonaista valkopippuria
- noin 10 kokonaista maustepippuria
- noin 6 kokonaista neilikkaa
- 2 laakerinlehteä
Tee näin:
Kiehauta
mausteliemen ainekset ja laita jäähtymään. Liemi saa mielellään olla ihan
nolla-asteista kalojen päälle kaadettaessa.
Poista sillistä
sisälmykset ja evät. Huuhtele hyvin juoksevalla vedellä. (Huom. Jos käytät
perinteistä suolasilliä niin liota sitä kylmässä vedessä yön yli perkauksen
jälkeen. Kuivaa talouspaperilla.
Pilko silli noin
2 cm kiekkopaloiksi selkäruotoineen. Toki voit myös fileoida sillin ja leikata fileet
pieniksi suupaloiksi.
Lado puhtaaseen
lasipurkkiin kerroksittain sipulia, porkkanaa ja silliä.
Kaada päälle jäähdytetty
liemi ja sulje purkki tiiviisti.
Säilytä kylmässä
2-3 vuorokautta.
Lasimestarin silli säilyy kylmässä hyvin noin 2 viikkoa.
*Yhteistyössä Mauste-Sallinen
Tuntuu ihan käsittämättömältä, että huomenna alkaa jo jouluviikko.
Mihin tämä aika taas livahti?
No toisaalta – tänä jouluna aion ottaa rennosti enkä ota
stressiä mistään. Stressiä on ihan ollut jo tälle vuodelle vaikka muillekin jaettavaksi,
joten teen sen mitä ehdin ja ihan fiilispohjalla.
Kyllä se joulu tulee vähemmälläkin ja monesti vähemmän saattaa
olla juurikin enemmän.
Jos sinullakin on jouluvalmistelut vaiheessa tai vaikka ei
olisi niin tässä kuitenkin oiva ja helppo valmispiparien tuunausvinkki. Keittiöstä
tulvii se ihan aito piparintuoksu ja lopputulos on suorastaan katseen
vangitseva.
Yllätä vaikka duuniporukka viemällä kahvihuoneeseen
kulhollinen suklaisia kinuski-pipareita. Niin minäkin ajattelin tehdä huomenna.
Huom. Painotus sanalle ajattelin - Se on sitten eri asia jääkö näitä enää yhtään
huomiselle J
Onneksi nämä on silti niin helppoja ja nopeita tuunattavia,
että voin tehdä vielä vaikka toisen pellillisen.
Kaupan pipareitakin on vielä kaapissa.
Suklaiset kinuski-toscapiparit
(noin pellillinen)
Tarvitset:
- valmiita paksuja piparkakkuja (kovin ohuet saattavat kärähtää uunissa)
- 1 pussi mantelilastuja. Mauste-Sallinen a 70g
- 75 g voita
- ½ dl kermaa
- ½ dl fariinisokeria
- 1 rkl vehnäjauhoja
- Koristeluun:
- n. 80 g suklaata
Tee näin:
Laita
fariinisokeri, kerma ja voi paksupohjaisen kattilaan.
Anna seoksen
kiehua hiljaa kuplien noin 10 min tai niin kauan, että seos muuttuu
kinuskimaiseksi.
Ripottele päälle 70 g pussillinen Sallisen mantelilastuja ja mantelilastujen päälle vehnäjauhot.
Sekoita hyvin sekaisin
ja nosta kinuskitosca pois levyltä.
Asettele
piparkakut leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja nostele kahdella
pikkulusikalla kinuskitoscaa pipareiden päälle. Voit levittää toscaa ihan
huoletta haluamaasi malliin. Jos mittasit aineet huolellisesti ja keitit seosta
riittävän kauan niin se ei valu pipareiden päältä pois uunissa.
Kuumenna
piparkakkuja 200*C uunissa noin 3 minuuttia niin, että tosca hieman kuplii ja kiinnittyy
piparin pintaan.
Koristelu:
Pilko suklaa esim.
kahvimukiin ja sulata mikrossa täydellä teholla 1 minuutti. Sekoita ja kuumenna
vielä voin 1 minuutti tai niin kauan, kun suklaa on täysin sulanut.
Kaada suklaa
esim. kertakäyttöiseen pursotinpussiin tai vahvempaan pakastuspussiin.
Leikkaa
kärkeen/kulmaan pieni reikä ja pursota ohuelti suklaata piparien päälle.
Vinkki: Kaksin
aina kaunihimpi: Käytä koristeluun tummaa ja valkoista suklaata.
*Yhteistyössä Mauste-Sallinen
Katso lisää reseptejä Mauste-Sallisen sivuilta https://mauste-sallinen.fi/
Kannattaa käydä tykkäämässä myös heidän FB -sivuistaan
klikkaamalla Tästä.
Stressitöntä ja mukavaa jouluviikkoa toivotellen:
//tiina
*Yhteistyössä SodaStream
Kirjoittelin loppukesästä, miten meidän perheessä on
helpotettu pullonkantorumbaa SodaStream
laitteen avulla.
Postauksen kesäisinen kuvineen Naantalin saaristosta voi käydä
lukemassa Täältä.
SodaStream on meillä jokapäiväisessä käytössä ja yhtään kivennäisvesipulloa
en totisesti ole enää kaupasta kotiin kantanut. Limupullojenkin määrä on
varmasti yhden käden sormilla laskettavissa.
SodaStream on oiva ja ekologinen lahja pukinkonttiin - Suosittelen lämpimästi.
Kikkakolmonen myös ruoanlaitossa
Sen lisäksi, että hiilihapotettu vesi on mitä parhainta
juotavaa voi sitä käyttää myös ruoanlaittoon.
Lettutaikinaan kannattaa lisätä juuri ennen paistoa kuplavettä
niin letuista tulee pitsimäisen kauniita ja rapsakoita. Itseasiassa ohuen ohuiden
kreppien taikinan nesteenä voi mainiosti käyttää pelkkää kuplavettä.
Kuplavesi sopii hienosti keventämään ja kuohkeuttamaan monia
kuivakakkuja.
Jos kakkutaikinastasi tuli liian paksua niin notkista sitä
lisäämällä taikinaan hieman kuplavettä.
Veden hiilihappo toimii myös nostattajana.
Lisää hiilihapotettu vesi aina viimeisenä taikinaan varovasti sekoitellen juuri
ennen uuniin laittoa.
Helppo kardemummakakku
Tarvitset:
- 5 dl vehnäjauhoja
- 2 dl sokeria
- 2 tl leivinjauhetta
- 1 tl soodaa
- 3 tl vaniljasokeria
- 1 rkl kardemummaa
- 3 kananmunaa
- 2 dl turkkilaista jogurttia (tai hapanta kermaa)
- 150 g voita sulatettuna
- 1 ½ dl hiilihapotettua vettä
Tee näin:
Laita uuni lämpenemään
175 asteeseen.
Sekoita kuivat
aineet keskenään.
Sekoita
kananmunien rakenne rikki.
Lisää kananmunat,
jogurtti, sulatettu voi jauhoseoksen joukkoon ja sekoita taikina tasaiseksi.
Lisää
hiilihapotettu vesi ja sekoita varovasti taikinan joukkoon.
Kaada taikina korppujauhoilla
leivitettyyn kakkuvuokaan ja paista uunin alatasolla 175*C noin 50 – 60 min.
Kypsä kakku alkaa hieman irrota vuoan reunoista ja tikulla
pistettäessä tikkuun ei jää taikinaa.
Vinkki: Koristele
kakku jouluiseksi sulatetulla suklaalla ja kakunkoristeilla.
Maailmalta kuuluu kummia – SodaStream muuttaa veden viiniksi
Monet ovat saattaneet lukea, että SodaStream on tuonut markkinoille Saksan
verkkokauppaansa Sparkling Cold -tiivisteen josta voi valmistaa itse
kuohuviiniä silloin kun skumppahammasta alkaa kolottamaan. Sokkotesteissä jopa
76 prosenttia maistajista sanoi Sparkling Gold -kuohuvan olevan joko yhtä hyvää
tai parempaa kuin Moët ja Veuve Clicquot!
Melko huimaa. Saapa vaan nähdä saadaanko tuotetta koskaan Suomen
markkinoille. Saksan verkkokaupassakin sitä harmittavasti ainakin toistaiseksi
myydään ainoastaan vain maan sisäisesti.
Varmaa kuitenkin on, että suurena viinin ystävänä aion heti
etunenässä tuotetta testata jos se vain jotenkin tulee mahdolliseksi.
Lue MTV: Makuja -artikkeli aiheesta Tästä
SodaStream Crystal -laitteen arvonta
SodaSteamilta on
tullut myös markkinoille uudenlainen hiilihapotuslaite Crystal.
Crystalin erikoisuutena on tyylikäs lasipullo.
Kauniin lasipullon nostaa mielellään sellaisenaan
juhlavampaankin ruokapöytään ja sokerina pohjalla: Crystal
-laitteessa käytettävät lasipullot ovat konepestäviä, joten ne ovat
helposti puhdistettavissa.
Voit voittaa oman SodaStream Crystal -hiilihapotuslaitteen kertomalla
oman vinkkisi kuplaveden käyttöön leivonnassa, ruoanlaitossa tai missä tahansa.
Kodin ja tekstiilienkin puhdistukseen liittyvät vinkit otetaan myös auliisti
vastaan.
Jos et keksi vinkkiä niin voi jättää vaikkapa jouluisen
tervehdyksen kommenttikenttään tai mitä mieltä olet Sparkling Cold
-kuohuviinitiivisteestä. Testaisitko itse, jos se saadaan lanseerattua myös Suomeen?
Muista myös laittaa viestiisi sähköpostiosoitteesi niin saan
sinuun tarvittaessa yhteyden. Sähköpostiosoitteita ei käytetä mihinkään muuhun
tarkoitukseen kuin voittajaan yhteyden saamiseen.
Arvonta alkaa nyt ja päättyy viikon päästä sunnuntaina
17.12.2017.
Onnea arvontaan ja odotan innolla kaikkia loistavia
vinkkejänne.
Mukavaa sunnuntai-iltaa ja reipasta alkavaa viikkoa!
Muihin SodaSream laitteisiin ja -tuotteisiin voit käydä
tutustumassa SodaStreamin sivuilta klikkaamalla Tästä
//tiina
*Yhteistyössä SodaStream
Arvonta on suoritettu ja onnennumero osui kommenttiin 18 eli Hannu R. Onnea !
Makaronilaatikko joulupöydässä on aina ollut minulle vähän
samanlainen kummastus kuin maksalaatikkokin. En tiedä kuinka maantieteellisesti
nämä perinneruoat ovat Suomen ruokapöytiin juurtuneet, mutta ainakaan meillä ei
kotiseudullani Länsirannikolla koskaan muistaakseni kumpaakaan ole
joulupöydässä tarjottu.
Toisin sitten taas täällä Etelä-Suomessa ainakin
makaronilaatikko ja nimenomaan makea sellainen on ehdottomasti perinteisiin
kuulunut.
Lihatonta ja aavistuksen makeaa laatikkoa on tarjottu ja
tarjoillaan erityisesti lihaisten pataruokien kuten karjalanpaistin lisukkeena.
Putkispagetin perässä Viroon
Se mistä kiinnostukseni vanhan ajan makaronilaatikkoon
heräsi, on arvatenkin Martat.
Vietimme Klaukkalan Metsäkylän Marttojen kanssa tässä
taannoin pikkujouluja ja samalla tuli puhetta myös perinteisistä jouluruoista,
joista juurikin makaronilaatikko on ihan ohittamaton juttu.
Perinteisin ja paras tulee putkispagetista valmistettuna
(etäinen muistikuva, että olen joskus kaupan hyllyllä nähnyt).
Marttojen kauhistukseksi joitain vuosia sitten putkispagetin
saatavuus oli todella huonoa. Joko sitä ei valmistettu tai sitä ei tuotu enää
Suomeen. Meren toiselta puolen kuulemma putkispagettia vielä sai.
No mitä siis tekee neuvokas Martta? Ottaa tietenkin meno-paluun
Viroon ja muiden raahatessa verenmaku suussa halpaa olutta – pullisteli Marttojen
matkalaukut putkispagetista.
Onneksi putkipastaa nykyään taas saa Suomestakin. Ainakin isompien markettien hyllyillä löytyy yhtä jos ei kahtakin versiota.
Onneksi putkipastaa nykyään taas saa Suomestakin. Ainakin isompien markettien hyllyillä löytyy yhtä jos ei kahtakin versiota.
Vanhan ajan makaronilaatikko
lisukkeeksi noin 4-5.lle
Tarvitset:
n. 1 l vettä
200 g putkispagettia tai tavallista makaronia. Gluteenittomaan versioon esim. gluteeniton pennepasta.
2 tl suolaa
Munamaito:
2 kananmunaa
6 dl täysmaitoa
1 tl suolaa
1 rkl sokeria
¼ tl valko- tai jauhettua mustapippuria
Keitä makaronit
lähes kypsiksi suolalla maustetussa vedessä. Jos käytät putkispakettia, katko
ne ensin 3-4 osaan.
Kaada makaronit
siivilään.
Laita makaronit
voideltuun uunivuokaan.
Valmista
munamaito vatkaamalla kevyesti kaikki ainekset keskenään ja kaada se makaronien
päälle. Makaronien tulee peittyä
munamaidosta.
Paista uunissa
150 - 170 *C reilun tunnin.
Tarjoile esim.
lihaisten pataruokien tai lihapullakastikkeen lisukkeena.
Onko makea ja lihaton vanhan ajan makaronilaatikko tuttu
juttu?
Onko se teillä kuulunut perinteisiin jouluruokiin tai muuten
vaan liharuokien lisukkseisiin?
Mukavaa sunnuntai-iltaa vesisateesta huolimatta.
Olihan se
päivän maa valkoinen täällä etelässäkin.
//tiina
Piimäjuusto vai munajuusto? Vaiko sittenkin ihan vaan
kotijuusto?
Kukin kutsuu parhaaksi näkemällään nimellä, mutta se on
varma, että kyseessä on erittäin rakas perinneherkku hieman erilaisin
variaatioin, joka on kuulunut kautta aikojen suomalaiseen pitopöytään.
Kotijuustoa voi syödä esim. tuorejuustona leivän päällä,
karjalanpaistin kyytipoikana, keiton lisukkeena, mutta ehkäpä parasta se on
kuitenkin (ainakin minun mielestäni) paistettuna ja tarjoiltuna lämpimänä
jälkiruoaksi hillon tai marjojen kera.
Itsetehty kotijuusto
Tarvitset:
- 3 l täysmaitoa (laktoositon käy myös hyvin, mutta ei UTH)
- 1 l huoneenlämpöistä kirnupiimää/talouspiimää (AB yms. piimät mihin on lisätty maitohappobakteereja eivät kuulemma juokseta maitoa)
- 3 huoneenlämpöistä kananmunaa
- 1 tl suolaa
Nosta piimä
huoneenlämpöön muutamaa tuntia aiemmin. (voi olla, vaikka yön yli)
Huoneenlämpöinen piimä juoksettaa maidon paremmin. Tee näin myös kananmunille,
jos säilytät niitä jääkaapissa.
Kuumenna maito
kiehumispisteeseen ja nosta pois levyltä.
Vatkaa kananmunat
piimään ja sekoita seos varovasti kuuman maidon joukkoon.
Kuumenna seosta
vielä hetki, mutta älä kiehauta.
Peitä kattila
kannella ja jätä tekeytymään 30 -45 minuutiksi. Älä enää sekoita.
Kerää erottunut juustomassa
reikäkauhalla siivilään ja siivilöi vielä hera, että saat kaiken juustomassan
talteen.
Kaada juustomassa
kulhoon ja sekoita siihen suola.
Vuoraa siivilä
tai juustomuotti harsokankaalla ja kaada juustomassa muottiin/siivilään.
Laita päälle
kevyt paino ja anna valua kylmässä seuraavaan päivään.
Vinkki: Jos tarjoilet
juuston suolaisena palana, voit maustaa juustomassan esim. valkosipulilla ja yrteillä.
Älä heitä ylijäävää heraa pois vaan käytä se esim. sämpylä- tai leipätaikinaan. Heran voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten.
Älä heitä ylijäävää heraa pois vaan käytä se esim. sämpylä- tai leipätaikinaan. Heran voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten.
Kun Mellunkylän Martat vierailivat Metsäkylän Marttojen luona lokakuussa, tarjoilimme kotijuustoa tuorejuustona perinteisen saaristolaisleivän päällä. |
Paistettu kotijuusto
Nosta yön yli
valunut juusto uunikestävään vuokaan tai pellille leivinpaperin päälle.
Voitele juusto
munankeltuaisella ja paista 225*C noin 15-20 min tai niin kauan, kun juusto on
saanut kauniin ruskean pinnan.
Säilyvyys:
Kotijuusto säilyy jääkaapissa tuoreeltaan noin 3 päivää.
Paistettuna päivän pari kauemmin.
Gourmetversio kotijuustosta
Leikkaa
parinpäivän vanhasta kotijuustosta noin 2 cm paksuisia annossiivuja. (parinpäivän siksi, että
silloin juusto on jo varmasi tarpeeksi kiinteää.
Pyöräytä
juustopalat ensin kananmunassa ja sitten korppujauhoissa.
Paista pannulla
molemmin puolin reilussa voissa kauniin ruskeaksi.
Ripottele päälle
hieman sormisuolaa tai rouhaise kevyesti merisuolamyllystä.
Tarjoile heti ja kuumina
mustaherukkahillon tai -survoksen kera.
Vinkin vinkki:
Korppujauhot voit korvata esim. mantelijauhoilla niin saat annoksesta
gluteenittoman.
Hätätapauksessa…. paista vaan ihan sellaisenaan ja syö
vaikka sormin pannulta.
Lupsakkaa viikonloppua joka iikalle <3
//tiina
Tässäpä varmasi yksi blogini nopein ja helpoin resepti.
Kaikki varmasti tietävät mitä on ”nötkötti” ja kaikki minun ikäiset sitä ovat
takuulla syöneet ainakin jossain mökki- tai telttareissulla vähintäänkin makaronin
ja ketsupin kanssa.
Tämä on siis luonnollisesti kuulunut minunkin ruokavaliooni
lukuisilla lapsuuteni karavaanarireissuilla.
En muista koska olisin ihan sitä perus ”nötköttiä” eli sian-
ja naudanlihaa purkitettuna ostanut kaupasta, mutta muutama metsästävä ystävämme
pitää huolen, että meillä vastaavaa tuotetta löytyy kaapista aina hirvenlihaversiona.
Viimevuonna ostimme useamman luomukaritsan ja osa lihasta meni myös
purkkilihaksi.
Purkkiliha on nykypäivänäkin varsin kätevää. Tietenkin lähes
ydinlaskeuman kestävän säilyvyytensä, mutta myös monikäyttöisyytensä puolesta
.
Purkkilihasta valmistuu nopsasti maukas keitto, shepherd’s
pie tyyppinen paistos tai sen voi ruokailla metsäretkellä vaikka purkista
sellaisenaan.
Yksi mitä meillä saaressa on tehty melko varsinkin poislähtöpäivänä,
on kotletit.
Saaresta lähtiessä ei enää viitsi mitään kovin työlästä valmistaa
ja jos mitään viikonlopun jämiä ei ole ja pitää nopsasti saada ruoka valmiiksi
niin purkkilihakotletit on aina varma valinta.
PS. En muuten edes ajatellut, että purkkilihasta postausta
tekisin, mutta innoittajana oli eräässä facebook -ryhmässä ollut kysely – Mitä tehdä
nötkötistä?
Varsin paljon ideoita oli juurikin makaronista ketsupin kera
lähtien, mutta ei yhtään kotlettia, joten tässä siis vinkki muillekin.
Retrohenkiseen reseptiin sopii retrohenkinen kattaus. Kuvan lautanen on kirpputorilöytö. |
Kotletit purkkilihasta 4. lle
Tarvitset:
- 400 g purkkilihaa esim. sikanauta, hirvi yms.
- 1 kananmuna
- kourallinen korppujauhoja tai pankojauhoja.
- Gluteenittomille tietenkin gluteenittomia korppujauhoja tai voit käyttää myös mantelijauhoja tai pofiberiä (perunakuitu). Kaksi viimeisintä sopii myös viljattomaan ja vähähiilariseen ruokavalioon.
- öljyä tai voita paistamiseen
Tee näin:
Avaa
säilykelihapurkki molemmista päistä ja työnnä liha ulos purkista.
Leikkaa
säilykeliha neljäksi yhtä suureksi kiekoksi.
Riko kanamuna
syvälle lautaselle ja sekoita haarukalla rakenne rikki.
Kaada toiselle
lautaselle korppujauhoja ja pyöräytä lihakiekot ensin kananmunassa ja sitten
korppujauhoissa.
Paista pannulla reilussa
voissa tai öljyssä miedolla lämmöllä molemmin puolin kauniin ruskeaksi noin 2-3
min per puoli.
Tarjoile esim.
perunasoseen, punajuurisalaatin ja maustekurkkujen kera. Mainio pihvi muuten burgeriinkin.
Ihan mielenkiinnosta kyselen:
Mitä muistoja sinulle purkkiliha tuo mieleen? Kirjoita muistosi kommettikenttään. Arvon kaikkien kommentoineiden kesken pienen pikkujoululahjan. (Ei aavistustakaan vielä mitä, mutta ehkäpä se kirkastuu tässä pikkuhiljaa :)
Arvontaan pääsee mukaan ensi sunnuntaihin eli 12.11. 2017 21:00 mennessä jätetyt kommentit.
Jos haluat mukaan arvontaan niin laita kommenttiin myös sähköpostiosoitteesi, jotta saan Sinuun yhteyden jos arpa napsahtaa.
Mukavaa pyhäinpäivää kaikille näin arkisen reseptin merkeissä :)
//tiina
Edit: Arvonta napsahti tällä kertaa numerolle 1 Eli Nannelle.
Nannelle lähtee herkullinen Fazerin Sininen joulukalenteri <3
Edit: Arvonta napsahti tällä kertaa numerolle 1 Eli Nannelle.
Nannelle lähtee herkullinen Fazerin Sininen joulukalenteri <3
Suolainen juustopiirakka on yksi asia mistä minulle tulee
makumuistoja lapsuudesta. Äitini monesti viikonloppuisin teki perus
piirakkavuokaan murotaikinapohjalle suolaisen piirakan mihin pääasiassa varmaan
laitettiin emmentaljuustoa, kananmunaa ja kermaa. (jep, mutsi mä muistan ;)
70 – 80 luvun vaihteessa ei tietenkään muutenkaan kaupassa
suuremmin päässyt juustovalikoimalla hihkumaan ja kukaan ei ollut vielä kuullutkaan
galetesta. Yksinkertaisista aineksista huolimatta juustopiirakka oli aina niin
herkullista.
Ajattelin ensi tehdä juurikin ihan tämän perinteisen ja
yksinkertaisen version juustopiirakasta, mutta vihanneslaatikossa pyörineet jo
hieman parhaat päivät nähneet punasipulit saivatkin sitten minut toisiin
ajatuksiin. Niille piti saada pikaisesti käyttöä ja päätin pikkelöidä ne täytteeksi juustopiirakan
pohjalle.
Ei muuten pöllömpi idea. Piirakasta tuli mahtavan mehevä suolaisen
ja makean toimiva liitto.
Punasipuli- juustopiirakka
Tarvitset:
Pohja:
- 125 g huoneenlämpöistä ja pehmeää voita
- 3 dl vehnäjauhoja tai vastaava määrä vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta käyttämäsi seoksen mukaan.
- 3 rkl kylmää vettä
punasipulitäytteeseen:
- 3 keskikokoista punasipulia
- ½ dl punaista balsamicoetikkaa
- 2 rkl fariinisokeria
- ½ tl mustapippurirouhetta
- (¼ tl jauhettua neilikkaa)
- (½ tl jauhettua kanelia)
- ¼ tl suolaa
juustotäytteeseen:
- 3 kananmunaa
- 200 g emmental juustoraastetta
- 100 g aurajuustoa muruina
- 200 g ranskankermaa
- 1 dl kermaa
- ½ tl mustapippurirouhetta
- (¼ tl suolaa)
Tee näin:
Lisää voihin jauhot ja vesi ja sekoita vaivaamatta
tasaiseksi taikinaksi.
Laita Ø 24 cm
irtopohjavuan pohjalle leivinpaperi ja taputtele taikina vuoan pohjalle ja
reunoista ylös ainakin noin 6 cm.
Esipaista pohjaa
uunin alatasolla 200*C 10 min.
Kuori, siivuta
punasipulit ja irrota renkaat toisistaan.
Laita kattilaan
kaikki punasipulitäytteen ainekset ja kiehua hiljalleen noin 7 min kokoajan
sekoitellen.
Jäähdytä
huoneenlämpöiseksi.
Sekoita kaikki
juustotäytteen ainekset hyvin keskenään.
Kaada
esipaistetun pohjan päälle punasipulitäyte ja levitä se tasaiseksi kerrokseksi.
Kaada
punasipulikerroksen päälle juustotäyte.
Siisti
tarvittaessa ylimääräinen reuna veitsellä täytteen tasalle.
Kypsennä uunin
alatasolla 180*C noin 40 min. Kokeile tikulla kypsyys.
Jäähdytä huoneenlämpöiseksi
ennen tarjoilua.
Koristele valmis
punasipuli- juustopiirakka esim. punasipulikukalla
ja tuoreilla viikunanlohkoilla.
Saako olla lisää?
Kurkkaa värikäs täysin viljaton feta- pinaattipiirakka
bataattipohjalla blogistani klikkaamalla Tästä
Parsakaalin ystävälle suosittelen herkullista parsakaali-gruyère-piirasta
ja sen reseptin löydät Kulinaari
-blogin sivuilta klikkaamalla Tästä.
Vinkki: Jos kaapissa ei ole punasipuleita, mutta
viikunahilloa löytyy niin tästä kombinaatioista tulee myös aivan ihana.
Herkullista marraskuun alkua kaikille <3
//tiina
Viini ja Ruoka -tapahtuma tulee taas! Herkullisempana kuin
koskaan!
Viini ja Ruoka -tapahtumassa on mukana 120
näytteilleasettajaa, joista 30 viinimaahantuojaa.
Maisteltavana onkin siis lähes 700 eri viiniä ja
ravintoloiden valikoimissa 60 erilaista annosta.
Street food -kadulta voi ostaa annoksia yhdeksän ravintolan
valikoimista.
Ruokarekan tapahtumaan ajavat muun muassa Naughty Brgr, Street
Gastro, Levant, Quickies Street diner ja Tortilla Company.
Näytteilleasettajien joukossa on muun muassa Stockmann
Herkku, joka tuo tapahtumaan palkitun juustotiskinsä.
Makuparin viinille voi löytää monelta muultakin
ruokaosastolta, jotka myyvät herkkuja myös mukaan otettavaksi:
Lidl tuo Market Square -osastolleen erikoisherkkuvalikoimansa
ja Fine Foods aitojen aasialaisten elintarvikkeiden pop up -kaupan.
Atrian Meet Meat -tastingissa voi testailla lihojen ja
viinien yhdistelmiä.
Deli Delin osastolta saa ranskalaisia herkkutuotteita ja
Goodion osastolta käsintehtyä raakasuklaata.
Muutamia muita tärppejä
Viinilinnan
osasto nousee tänäkin vuonna komeana korkeuksiin, joten huomaat sen varmasti.
Oiva kohtaamispaikka siis. Samaisella osastolla On ZENSA-luomuviinibaari. Lisäksi
luomutuottaja La Selvan oma ständi, jossa viinien lisäksi maistatuksessa ja
myynnissä La Selvan omia luomupestoja yms.
Tänä vuonna Viinilinnan erikoisuutena insta booth, jossa
voit kuvauttaa itsesi kuninkaallisena. Häsäämällä kuvan #viinilinna saa sen
sitten vielä printtivalokuvana mukaan.
Samppanjabaarissa
on varmasti tänäkin vuonna valtava kuhina.
Ranska-osastolla
esim. Gabriel Meffre – Rhône. Gabriel Meffrelle ympäristötietoisuus on tärkeää
ja kestävän viininviljelyn periaatteet ohjaavat tilan toimintaa. Veden
säästäminen, kierrätyspaperin käyttö ja ympäristön huomioiminen
pakkausmateriaalien valinnassa ovat luonnollinen osa Meffren ekologista
viininviljelyä.
Maku Kitchen Life’
-osastolta löydät hyvän hinta-laatu-suhteen keittiövälineet ja nyt
messutarjouksena näytti olevan muiden tarjousten lisäksi 50€ huipputarjous Sous
Vide -keittimestä.
Rypäleenpoljennan SM-kilpailut
Euroopan viinitarhoilla viinirypäleiden sadonkorjuuaika on
päättymässä ja sen kunniaksi Viini ja Ruoka -tapahtumassa järjestetään rypäleenpoljennan
SM-kilpailut.
Kilpailussa on mukana neljä kahden hengen joukkuetta:
julkkisjoukkueessa polkevat Riku Rantala ja Tuomas Milonoff,
ravintola-ammattilaisten joukkueessa Samuil Angelov ja Timo ”Lintsi” Linnamäki
ja puolustavina suomenmestareina Kalle Naatula ja Jari Koiksniemi.
Neljäs
joukkue on Viini-lehden lukijoiden joukkue. Kilpailu käydään torstaina 26.10.
klo 17.
Viini ja Ruoka on Suomen suurin ruoka-, viini- ja
ruokakulttuuritapahtuma ja järjestetään samaan aikaan Helsingin Kirjamessujen
kanssa Messukeskuksessa Helsingissä. Viini ja Ruoka -tapahtuma on K-18, alaikäiset huoltajan seurassa.
Avoinna to 26.10. klo 12–20 pe 27.10. ja la 28.10 klo 10–20, su 29.10. klo
10–18. viiniruoka.fi #viiniruoka
Lisätietoja tapahtumasta https://viiniruoka.fi/
VOITA LIPUT VIINI JA RUOKA 2017 -TAPAHTUMAAN
Arvon yhden 2 hölön lippupaketin Viini ja Ruoka 2017
-tapahtumaan.
Mukana arvonnassa olet kertomalla kommenttikentässä, kenet
ottaisit mukaan messuilemaan.
Muista jättää myös s.postiosoitteesi kommenttikentään, niin
saan liput voittajalle lähetettyä.
Onnea arvontaan. Aika alkaa nyt ja päättyy tiistaina 24.10.
Klo: 12:00
PS. Jos haluat tuplata voittomahdollisuutesi - niin myös
Kulinaari -blogissa oli lippuja arvottavana.
Kulinaarin arvontaan klikkaamalla Tästä.
Nähdään Messukeskuksessa!
"Assari" Carina Nikkilä Viini ja Ruoka 2016. Kuvaaja Dick Lindertz |
Suppilovahveroita tuntuu tänä vuonna olevan metsissä ihan
kohtuullisesti, vaikka kokonaismääräisesti sienisadon on uutisoitu jääneen
melko kehnoksi sateista huolimatta.
Suppilovahvero on siitä hauska sieni, että se kyllä kasvaa
niin myöhään syksyyn, kun vaan kelit ovat edes vähän plussan puolella. Itse
asiassa olen myöhimmillään käynyt jouluaattona noukkimassa sienet kinkun
kaveriksi kastikkeeseen.
Tuo syksy ja alkutalvi oli myös tällainen harmaa ja
sateinen. Ensilumikin taisi tulla vasta vuodenvaihteen jälkeen. Tuosta on joku
11 -12 vuotta aikaa.
Ahkerin sienestäjä meillä nykyään on Kätevä isäntä. Itseäni
ahdistaa hirvikärpäset. En noista vielä jokunen vuosi niin ollut moksiskaan,
kunnes ilmeisesti hirvikärpäspuremien mittari tuli täyteen ja allergisoiduin
niille tosi äkäisesti.
Nykyään ei tarvita kuin yksi purema niin saan siitä
pahimmassa tapauksessa kuukausia riivaavan vaivan.
Onneksi meillä saaressa ei ainakaan vielä ole hirvikärpäsiä
näkynyt.
No tästäpä itse asiaan eli siihen sienisalaattiin. Sienisalaatti
on hyvää ja sienisalaatti kuuluu ainakin meillä ehdottomasti jouluun. Olenkin
pyrkinyt saamaan rouskuja joka vuosi edes joulupöydän salaattivärkeiksi.
Perinteisissä suolasienissä hieman ahdistaa se tajuton
suolan määrä. Vaikka kuinka liottelet ja rutistelet sieniä niin suolaa jää
lähes sydänkohtauksen verran aina joka tapauksessa. Perinteiset rouskut ovat
myös monen suuhun melko lailla ”väkeviä”
Tätä pohtiessani tuli mieleen voisiko suppilovahveroista
tehdä sienisalaattia?
Googlettelin, olisiko joku näin aikaisemmin tehnyt ja
ainakaan minun silmiini ei varsinaista reseptiä noussut, joten jos varmaa
tietoa ei ole niin tämäkin pitää itse sitten vain itse kokeilla.
Tässä keittiössä on kokeiltu paljon kaikkea muutakin ja
lähes hoopoa. Välillä on mennyt ihan reisille ja välillä taas tunnettu
onnistumisen iloa.
Sienisalaatti suppilovahveroista kuuluu sarjassaan näihin
jälkimmäisiin.
Tässäpä siis sydänystävällisempi, mutta todella herkullinen
sienisalaatti, joka on lähes heti metsästä poimittuna valmis.
Sienisalaatti suppilovahveroista
Tarvitset:
- noin reilu 1 litra putsattuja ja halkirevittyjä suppilovahveroita.
- 1 keskikokoinen sipuli
- 200 g ranskankermaa tai smetanaa
- (1 pieni valkosipulinkynsi murskattuna tai hieman valkosipulitahnaa)
- (1/3 tl kuivattua timjamia ja/tai rosmariinia murskattuna. (itse käytin Provencen yttit-tahnaa noin 1 tl)
- suolaa ja mustapippuria maun mukaan myllystä.
- (ripaus sokeria)
Tee näin:
Putsaa ja
halkaise suppilovahverot. (vaikka suppilovahverot harvoin ovat toukkaisia,
saattaa silti varsinkin isojen vahveroiden jalasta löytyä etana tai neulanen)
Pilko sienet
pienehköksi silpuksi ja laita ne kuivalle rasvattomalle paistinpannulle.
Kuumenna
paistinpannua ja kun sienistä alkaa irrota nestettä anna niiden kiehua hiljalleen
omassa liemessään noin 5 minuuttia koko ajan sekoitellen. (Jos suppilovahverot
ovat kovin kuivia niin lisää pannulle tilkka vettä)
Kaada sienet
siivilään ja anna jäähtyä viileiksi. (huom. siivilöidyn nesteen voi ottaa talteen,
esim, sienikeiton pohjaksi)
Laita sienet
sopivan kokoiseen kulhoon. Pilko sipuli pieneksi silpuksi ja lisää sienien
joukkoon.
Mausta maun
mukaan suolalla ja pippurilla.
Sekoita
ranskankerma tai smetana joukkoon.
Tarkista suolan
ja pippurin määrä ja mausta vielä halutessasi ripauksella valkosipulia ja
yrttejä.
Jos haluat
aavistuksen happoa salaattiin niin laita hieman esim. omenaviinietikkaa. Pieni
ripaus sokeria salaatissa tuo hienosti makuja esiin.
Laita kylmään
maustumaan noin puoleksi tunniksi ennen tarjoilua.
Lisää sienireseptejä löydät blogistani klikkaamalla Tästä
Pikkelöityjen suppilovahveroiden ohjeen Kulinaari -blogin kirjoittajan Mummon tapaan löydät klikkaamlla Tästä.
Lisää sienireseptejä löydät blogistani klikkaamalla Tästä
Pikkelöityjen suppilovahveroiden ohjeen Kulinaari -blogin kirjoittajan Mummon tapaan löydät klikkaamlla Tästä.
Ja vielä muutama sana
Ystäväni Carina maisteli suppilovahverosalaattia ja ihastui
siihen täysillä. Hänenkin mielestä monesti perinteinen sienisalaatti on liian
suolaista ja väkevää. Tässä maistui sopivasti sieni ja kokonaisuus oli raikas.
Carina kuulemma kokeilee samaa salaattia heti tänään kanttarelleista
valmistettuna. Jäämme odottamaan lopputulosta.
Sienisalaattia tehdessäni kokeilin samalla myös näytteeksi
saamiani Santa Marian
uutuustahnoja.
Ilahduin tahnojen helppoudesta ja käytännöllisyydestä.
Yrttitahnojen lisäksi tuubista löytyi myös inkivääri ja valkosipuli.
Vaikka minulla
yleensä melkoinen repertuaali on aina tuoreita yrttejä, mausteita yms. niin
esim. tilli säilyy hyvänä kovin vähän aikaa ja inkivääri tuppaa kuivahtamaan
aina pöydän nurkalle.
Mukavaa sunnuntaita ja menkää metsään.
Pieni kävely metsässä alentaa tutkitusti verenpainetta ja
stressiä.
Jos et usko niin kokeile <3
Viimeviikolla pukkasi olemaan vähän kiirusta. Olin buukannut
joka arki-illalle paitsi tiistaille jotain menoa.
Tiistain kääntyessä iltapäivään laittoi kaverini viestiä
facessa, että ehtisikö joku hänen tilalleen pohjois-afrikkalaiselle
ruokakurssille. Hän oli sairastunut, eikä päässyt itse paikalle.
Olin kyllä
ajatellut pyhittää tämän ainokaisen vapaaillan ihan sohvalla loikoiluun ja
telkkarin katsomiseen, mutta kuka nyt voisi vastustaa tällaista tilaisuutta.
Joskus toisen epäonni on toisen onni ja kyllähän sitä sohvalla ehtii loikolla
sitten joskus toistekin. Ilman muuta olin heti valmis sijaistamaan!
Kurssille osallistui 16 henkilöä ja illan aikana
valmistettiin pareittain yhteensä 17 erilaista ruokaa ja tottahan toki kaikki
ruoat sitten kokkauksen päätteeksi syötiin. Voitte vain uskoa, että suorastaan
pyörin vatsani kanssa kotiin ja mukaan tarttui monta ideaa blogiin. Marokkolainen
lihapata niistä tässä nyt ensimmäinen.
Saamassamme reseptivihkosessa tämä oli ihan vaan nimellä
lammaspata.
Padan mausteet viittasivat alkuperäksi hyvinkin marokkolaisen, niin siitä sana Marokko padan eteen.
Vaikka Marokon suunnalla ja Pohjois-Afrikassa
yleisesti käytetään lampaan lihaa, on se kuitenkin suomessa harvinaisempaa
herkkua ja melko lailla hintavaa, joten korvataanpa sana lammas ihan vain lihaksi.
Lampaasta totta kai tulee varsin maukas, mutta esim. kotona valmistamassani
versiossa käytin ihan naudan paistia.
Vastaavaa voisi kokeilla myös karjalanpaistilihoista.
Karjalaista marokonpaistia. Marokkolaista lihapataa karjalaisella twistillä.
Tästähän voisi ideoida vaikka mitä nimimuunnoksia.
Saattaisi muuten olla makumaailmaltaan melko vinkeä
tarjottava joulupöydässä. Reseptissä on myös luumuja, joten tämäkin toimisi.
Mausteissa ja ainesten järjestyksessä tein myös pieniä
muutoksia. Muokkailin vähän perusmausteita ja lisäsin Marokossa yleisesti
käytettyä ras el hanot -maustetta. Ras el hanout on yksi rakkaimmista mausteseoksiani.
Seos on hyvin mieto, mutta siitä tulee upea ruusun ja laventelin tuoksu ruokaan.
Reseptissä käytetyn munakoison voi myös hyvin korvata
kotoisasti kesäkurpitsalla.
Joku varmaan miettii, onko tämä enää sama ruoka ollenkaan?
No kyllä se on. Vaikkakin ”pienellä” omanlaisellani kauhanjäljellä twistattuna
ja reseptin luettavuutta yksinkertaistettuna.
Marokkolainen lihapata
(riittää hyvin 6 – 8 hölölle)
Tarvitset:
- 500 g naudan- tai lampaanpaistia (kokeile ihmeessä myös vaikka karjalanpaistilihaa pienemiksi paloiksi pilkottuna)
- 1 punasipuli pieninä lohkoina
- 2 valkosipulinkynttä murskattuna
- ½ - 1 punainen chili silputtuna
- 1 rkl hunajaa
- 1 dl vettä
- 3-4 keksikokoista tomaattia kuutioituna
- 1 pieni munakoiso tai kesäkurpitsa noin peukalonpään kokoisina kuutioina.
- 200 g säilöttyjä kikherneitä huuhdeltuna
- 50 g kuivattuja luumuja pilkottuna
- kourallinen tuoretta minttua tai korianteria silputtuna.
Paistamiseen: tilkka öljyä
Mausteseokseen:
- 2 tl juustokuminaa eli jeeraa
- 2 tl ras el hanout -mausteseosta
- 1 ½ tl kanelia
- 1 tl jauhettua korianteria
- ½ tl suolaa
- ½ tl mustapippuria jauhettuna
- ½ tl kardemummaa
- 1 tl kurkumaa
- 1 rkl öljyä
Tee näin osa 1.
Pilko liha
kuutioiksi.
Sekoita
mausteseos yhdistämällä kaikki seoksen aineet keskenään ja sekoita se hyvin
lihapalojen joukoon.
Anna lihojen
maustua huoneenlämmössä puolisen tuntia.
Ruskista
lihapalat padassa parissa erässä.
Lisää sipulit ja
chili pataan.
Lisää hunaja,
vesi, luumut ja tomaatit.
Kypsennä liedellä
hiljaa hauduttaen niin kauan, että liha on kypsää. Lisää tarvittaessa hieman
nestettä.
Tee näin osa 2.
Lisää huuhdellut
kikherneet.
Ruskista
munakoiso- tai kesäkurpitsakuutiot kevyesti tilkassa öljyä kuumalla pannulla ja
lisää padan joukkoon.
Anna hautua vielä
hetki.
Lisää padan
päälle reilusti tuoretta minttu- tai korianterisilppua.
Tarjoile leipäviipaleiden,
riisin, couscous’in tai peri suomalaisesti perunan kera.
Pata on parhaimmillaan lämmitettynä seuraavana päivänä, kun
maut ovat saaneet rauhassa tasaantua.
Vinkit:
Jos
käytät lihana sitkeämpiä ruhonosia, voit hyvin hauduttaa pataa pidempään uunissa.
(muista välillä tarkistaa, että padassa on riittävästi nestettä). Lisää tässä
tapauksessa luumut vasta munakoison ja kikherneiden kanssa myöhemmin.
Tee mausteseosta
kuivaversiona ilman öljyä pieneen lasipurkkiin ja mausta sillä muitakin liha
tai kasvisruokia.
Antaa muuten pikantin säväyksen ihan perus jauheliha- tai
makkarakastikkeeseen.
Tässä on myös oiva lahjavinkki. Sekoita ystävälle valmiiksi
kauniisti koristeltuun lasipurkkiin oma afrikkalainen mausteseos.
Viime viikolla töissä eräs työkaverini tuskaili lapsensa 6
vuotissyntymäpäivätarjoiluista. Tottahan nuo monellekin ruuhkavuotiselle
äidille päänvaivaa aiheuttaa, mutta nyt vielä erityisesti, koska lapsi oli
pyytänyt äitiään leipomaan syntymäpäiville karkkipizzaa.
Siis karkkipizzaa? Pyörittelin monen muunkin lailla päätäni
ja ihmettelin, että mistähän tällainen idea on tullut?
Ei kuulemma selkeää tietoa ja lapsi oli sitä halunnut jo
edellisille syntymäpäiville, joten kyllähän nyt näin harras ja itsepintainen
toive pitäisi toteuttaa.
Yhdessä yritimme pohtia parasta ratkaisua ongelmaan.
Mietimme valmiita suklaapizzoja mihin laittaisi karkkeja päälle. Lopputulema
saattaisi kuitenkin olla vähintäänkin äkkimakea.
Ehdotin piirakkapohjaa, jonka päälle levittäisi esim.
hilloa, kinuskikastiketta yms. Päälle sitten reilusti karkkeja ja uuniin. Tai
ei ehkä sittenkään. Tai ehkä kuitenkin.
Koko ajatus karkkipizzasta sai minut oikeastaan voimaan
huonosti, mutta toisaalta tämän pienen lapsen idea tuntui niin
mielenkiintoiselta ja omaperäiseltä, joten lupasin pohtia ja testailla asiaa
viikonloppuna.
Lauantaiaamuna sitten suunnistin kauppaan hankkimaan
tarveaineita. Vaikka alkuperäisessä suunnitelmassani olin ajatellut
murotaikinapohjaa, sai joku intuitio minut nappaamaan vielä muutaman valmiin
pizzapohjan ostoskärryihin.
Kotona alkoi sitten testailu miten erilaiset karkit
käyttäytyvät uunissa ja homma selkisi melko nopeasti mitä uuniin voi laittaa ja
mitä ei. Voitte vaan uskoa, että keittiössäni leijui melkoisen eksoottinen paistetun
karkin makea tuoksu.
Lopullinen johtopäätös:
Pizzapohja toimii hyvin. Itseasiassa parhaiten ja pohjan
pitää olla kypsä ennen karkkien
lisäämistä.
Jos siis teet pizzapohjan itse niin. Pistele kaulittu
taikina, ettei se kohoa uunissa liikaa ja paista kypsäksi.
Pohjan päälle voi laittaa ensin ohuelti esim. kinuskikastiketta,
(tämä oli toteutukseni) mutta varmasti esim. hillo sopisi yhtä hyvin (en
testannut).
Kinuskikastikkeen/hillon päälle kannattaa laittaa suht
hillitysti karkkeja, koska sulaessaan ne luistelevat reunojen yli. Kokonaisen
pellillisen mallissa tätä ongelmaa ei tietenkään niin ole.
Pohjassa parhaiten toimivat viininkumimaiset hedelmäkarkit,
koska sulaessaan niistä muodostuu sopivan tahmainen täyte, johon muut karkit
liimautuvat hyvin kiinni ja pysyvät paikoillaan.
Parhaat ja kauniimmat kannattaa siis säästää päälle. Jos käytät
vaahtokarkkeja niin ne ehdottomasti päälle.
Pohja kannattaa täyttää hillitysti. |
No miltä karkkipizza sitten maistui?
Päättömästä ideasta huolimatta ihan naurettavan hyvältä. Pahin
kriitikkoni eli tyttärenikin nyökytteli maistellessaan karkkipizzaa päätään
tyytyväisenä, vaikka ensireaktio ideaan oli syvä hiljaisuus. Hilaisuushan
kertoo monesti enemmän kuin tuhat sanaa.
Veikkaan hänen epäilleen saaneeni
jonkun päivälääkityksen, jonka annostus ei ollut mennyt ihan nappiin.
Samaa saattoi tänään epäillä joku asiasta tietämätön työyhteisöstäni
kiikuttaessani karkkipizzaa kahvihuoneeseen.
Karkkipizza kuitenkin katosi päivänmittaan parempiin suihin
ja palaakaan ei jäänyt.
Naurettavan hyvä karkkipizza
Tarvitset:
- kypsän pizzapohjan (teit sitten itse tai ostat valmiin)
- kinuskikastiketta tai hilloa
- reilusti erilaisia irtokarkkeja
Tee näin:
Levitä kypsän
pizzapohjan päälle ohuelti kinuskikastiketta tai hilloa. Jätä reunoihin vähän
vajaata.
Asettele viininkumimaisia-
tai pehmeitä hedelmäkarkkeja tasaisesti ympäri pohjaa.
Paista uunissa
225*C noin 5 min tai niin kauan, että karkit alkavat sulaa.
Ripottele kuuman
pohjan päälle reilusti erilaisia karkkeja maun mukaan.
Jäähdytä ennen
tarjoilua. Sula karkkimassa on todella kuumaa!
Vinkki:
Jos karkit sulaessaan valuivat pizzan reunojen yli, niin ne
on helppo siistiä vähän jäähtyneenä vaikkapa saksilla.
Paras työkalu myös pizzan leikkaamiseen on sakset.
Gluteeniton karkkipizza
Myös valmiita pizzapohjia löytyy gluteenittomana hyvin
varustelluista kaupoista.
Jos haluat tehdä pohjan itse, niin ainakin Helkan Keittiössä -blogista löytyy
varmasti toimiva resepti.
Nopein reitti reseptiin klikkaamalla Tästä.
Gluteenittomissa karkeissa on onneksi tänä päivänä hyvin
valikoimaa. Jos ostat karkkeja irtokarkkihyllystä niin muista aina, että
tällöin erilaisia ja myös niitä ei gluteenittomia karkkilaatuja otetaan samalla
kauhalla, joten ristikontamaation vaara on aina olemassa.
Varminta siis aina on kun keliaakikolle ostaa makeiset pusseissa.
Perustaikina
pizzapohjaan (noin pellillinen ohueksi kaulittuna)
Tarvitset:
- 2 dl vettä
- 4 ½ dl vehnäjauhoja
- 25 g hiivaa
- 2 rkl öljyä
- ¼ tl suolaa
Tee näin:
Liota hiiva
kädenlämpöiseen veteen
Lisää jauhot,
öljy ja suola.
Sekoita
tasaiseksi ja vaivaa taikinaa muutama minuutti.
Kohota taikinaa
liinan alla vedottomassa paikassa noin 30 min.
Kauli taikina
ohueksi.
Pistele
haarukalla ja paista 225*C noin 7 min uunista riippuen.
Kinuskikastike
Tarvitset:
- 2 dl kermaa (myös kookoskerma käy)
- 2 dl fariinisokeria
Tee näin:
Lisää kerma ja
sokeri paksupohjaiseen mielellään pinnoitettuun kattilaan.
Anna kiehua
hiljaa kuplien ja välillä sekoitellen noin puoli tuntia tai niin kauan kun seos
on selkeästi sakeutunut kastikemaiseksi.
Entäpä sitten suklaapizza?
No kokeilin myös suklaista versiota ja se oli kyllä minun
makuun aivan liian makea.
Jos pidät ylimakeasta niin kokeile toki.
Levitä kypsän pohjan päälle esim. kinuskikastiketta, maapähkinävoita yms.
Rouhi päälle
lempisuklaatasi.
Paista 225*C
uunissa niin kauan, että suklaa sulaa.
Koristele
erilaisilla suklaarakeilla, vaahtokarkeilla yms.
Ja vielä pari suklaauutuutta
Sain tässä taannoin Heikkilän Yrttikaupasta mielenkiintoisia
yrttimausteita ja teetä testattavaksi.
Itse yrttimausteisiin en vielä ole ehtinyt sen enempää
paneutua, kuten teehenkään, mutta kuten arvata saattaa niin paketissa olleet
Suomessa käsin valmistetut yrteillä maustetut suklaat kyllä testattiin heti. (yllätys?)
Heikkilän suklaat sopivatkin mainiosti vinkattaviksi tämän makean postauksen yhteydessä
Enpä tosiaan olisi heti kuvitellut miten hyvin piparminttu
ihan yrttinä sopii valkosuklaan kanssa tai kuivattu timjami maitosuklaan.
Suosittelen lämpimästi kokeilemaan ja käsintehdyt suklaat
ovat aina loistava lahjaidea.
Käy ihmeessä tutustumassa Heikkilän yrttitilaan ja
tuotteisiin klikkaamalla Tästä
Siitä nyt sitten vaan karkkipizzaa leipomaan! Veikkaampa tämän olevan melkoinen toivetarjottava lastenkutsuilla ja vaikkapa halloween juhlissa.
Hitti vai huti? Kerro sinä. Sana on vapaa kommenttikentässä.
Muksaa maanantaita sateesta huolimatta <3
Hitti vai huti? Kerro sinä. Sana on vapaa kommenttikentässä.
Muksaa maanantaita sateesta huolimatta <3
//tiina
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)