Hyvää vappua! Meilläkin paistettiin munkkeja. Kaapin
sisältöjä tutkiessa silmiin osui tölkki mangososetta ja limejä. Siitä se ajatus
sitten lähti.....
Vegaanisesti tai ilman
Tekemäni munkit olivat täysin vegaanisia, mutta toki voit
korvata reseptin kasvimaidon ihan tavallisella maidolla ja kasviöljyn voilla. Lopputulos
on varmasti aivan yhtä hyvä.
Mangosose värjää taikinan ihanan keltaiseksi ja
lime antaa mangon ohella aivan omanlaisensa aromin. Kardemumma edustaa
perinteitä. Tästä ei kyllä munkit parane!
Ps. kananmunaa ei munkki- eikä edes perus pullataikinaan
tarvita ollenkaan. Taikinasta tulee paljon pehmeämpää ilman kananmunaa.
Pienellä muotilla pieniä munkkeja
Sokerina pohjalla näissä pikkumunkeissa on, ettei taikinaa
tarvitse kaulia eikä munkkeja pyöritellä. kunhan vaan taputtelet taikinan noin
2-3 cm paksuksi levyksi ja otat pienellä pyöreällä muotilla taikinasta palloja
niin ne on just hyviä!
Pienet Lime-Mangomunkit
Tarvitset:
- n. 1,2 l vehnäjauhoja tai gluteenittomia vaaleita jauhoja käyttämäsi tuotteen muunto-ohjeen mukaan.
- 2 ½ dl mangososetta (Käytin Bonne)
- 2 ½ dl kasvimaitoa, vettä tai tavallista maitoa
- 2 limen puristettua mehua ja kuorta raastettuna
- ½ dl kasviöljyä tai sulatettua voita
- 1 dl sokeria
- 50 g tuorehiivaa tai 2 pussia kuivahiivaa
- 2 tl kardemummaa
- 1 tl suolaa
Tee näin:
Lämmitä mangosose, kasvimato ja limemehu kädenlämpöiseksi
(jos käytät kuivahiiva, hyvä lämpötila on 42*C)
Lisää hiiva, sokeri kardemumma ja suola hyvin
sekoittaen.
Lisää ensin noin 1 l jauhoja parissa erässä hyvin
vaivaten.
Lisää öljy tai voi ja jatka vaivaamista hetki. Lisää
loput jauhot hiljalleen niin, että taikina irtoaa astian reunoista tasaiseksi, mutta
pehmeäksi palloksi.
Kumoa taikina jauhotetulle alustalle. Taputtele noin
2-3 cm paksuiseksi levyksi ja painele taikinasta pyöreällä muotilla pieniä palloja.
Kohota pikkumunkkeja liinan alla lämpimässä niin
kauan kun ne ovat kohonneet noin 2 kertaisiksi.
Paista 180 *C öljyssä. Käännä munkit paiston puolivälissä.
(Kun laitat palan vaaleaa leipää kuumaan öljyyn ja se ruskistuu kauniisti noin
minuutissa, niin öljy on noin 180*C. Jos paistat munkit kattilassa, niin pidä
aina sopivan kokoinen kansi lähettyvillä, jos öljy pääsisi liian kuumaksi ja
syttyisi. Varo myös, että öljyn joukkoon ei pääse vettä)
Kierittele kypsät lämpiminä munkit sokerissa.
Vinkki: Voit käyttää munkkien nesteenä myös mehua tai vaikkapa simaa.
Vinkki: Voit käyttää munkkien nesteenä myös mehua tai vaikkapa simaa.
Mukavaa vappua toivotellen:
//tiina
Kätevän Isännän synttäreitä juhlittiin tuttuun tapaan uutena
vuotena ja tällä kertaa ajattelin tarjottavaksi kokeilla myös
vaahtokarkkivanukasta. Resepti oli tarkoitus julkaista jo aiemmin, mutta itseasiassa tämähän on mitä mainioin jälkiruoka kruunaamaan vappumenun.
Koukuttava video
Olin nähnyt Tastemaden sivuilla suorastaan koukuttavan idean
tehdä vanukas tyhjään maitopurkkiin ja sitten ”humpsauttaa” sen purkista tarjoiluvadille.
(Linkki videoon löytyy reseptin jälkeen kohdasta Vinkki.) Noh. Minun
humpsautus ei sitten mennytkään ihan niin kuin videossa ja koko vanukkaasta ei
jäänyt kenellekään mitään kerrottavaa saatika tarjottavaa.
Tästä en suinkaan lannistunut, vaan kipitin kauppaan
hakemaan lisää vaahtokarkkeja, munia ja maitoa.
Vahingosta viisastuneena tein seuraavan version pienempiin
kelmulla vuorattuihin rasioihin ja osan massasta kaadoin pieniin yhden annoksen
kokoisiin lasipurkkeihin.
Vanukkaan kanssa tarjottavaksi tein paahdettua
sokerisiirappia, mutta jos ajatus sokerin keittämisestä hirvittää niin skippaa
se ja käytä vaikka ihan tavallista taloussiirappia. Ohjeen siirappiinkin
kuitenkin löydät tuolta alempaa.
Vaahtokarkkivanukas
( noin 8 annosta )
Tarvitset:
- 6 dl maitoa
- 300g vaahtokarkkeja (tarkista tarvittaessa gluteenittomuus)
- 8 kananmunaa
Tee näin:
Laita maito ja vaahtokarkit kattilaan.
Riko kaikki kananmunat yhteen astiaan.
Kuumenna maito-vaahtokarkkiseosta koko ajan
sekoittaen niin että vaahtokarkit ovat sulaneet ja seos lähes kiehuvaa.
Lisää kananmunat vispilällä vispaten seoksen joukkoon.
Kuumenna seosta koko ajan sekoittaen vielä hetki,
mutta älä anna kiehua.
Nosta kattila liedeltä ja kaada seos pienempiin
tarjoiluastioihin ja nosta viileää hyytymään. (pienet annokset hyytyvät noin
2-3 tunnissa. Isoon astiaan tehty vanukas kannattaa hyydyttää seuraavaan päivään.
Tarjoile paahdetun sokerisiirapin kera.
Vinkki: Jos haluat yhden isomman tarjoiluastialle
kumottavan vanukkaan niin voit toki laittaa sen tyhjään maitopurkkiin. (Katso
Tastemaden maitopurkkivideo tästä linkistä) Tosin nyt muistutan, että
kaikki ei ole aina niin helppoa kuin se videolla näyttää. Minun maitopurkkikokeiluni
meni suoraan sanottuna lähes ”reisille”. Suosittelen siis käyttämään esim. isompaa
pakastusrasiaa tai muuta noin litran vetoista astiaa, jonka ensin vuoraat tuorekelmulla,
niin vanukas irtoaa astiasta kumotessa paremmin.
Paahdettu sokerisiirappi
Tarvitset:
- 2 dl sokeria (tai 1 dl sokeria ja 1 dl fariinisokeria)
- 1 dl vettä
Tee näin:
Laita sokeri ja vesi paksupohjaiseen teräskattilaan.
(kattila saa olla ainakin 1 l vetoinen, ettei siirappi vahingossakaan kiehu
yli)
Sekoita ja kuumenna seos kiehuvaksi. Jatka
keittämistä välillä sekoitellen niin, että seos kuplii hiljalleen.
Keitä niin kauan, että siirappi alkaa saamaan halutun
paahteisen värin ja muuttuu paksummaksi. (Jos käytit siirapin sokerista osan
fariinisokeria niin siirappia ei tarvitse keittää ihan yhtä kauaa vaan riittää,
että seos on selkeästi paksuuntunut. (Siirappi paksuuntuu vielä jäähtyessään)
Kaada siirappi kuumankestävään tarjoiluastiaan tai
esim. lasipurkkiin.
Vinkki: Valmis siirappi säilyy viileässä ainakin kuukauden
ja huoneen lämmössäkin varmasti muutaman päivän.
Suosittelen myös näitä:
Dioriina -blogin ohje vaahtokarkeille.
 |
| *Kuva: Marina Rotkus Dioriina -blogi |
Kulinaari -blogin Mansikkainen Eton Mess. Kuva alla. Reseptiin klikkaamalla Tästä
 |
| *Kuva: Kimmo Ollilla Kulinaari -blogi |
Onko sinuun iskenyt jo koronaneuloosi? Itse tunnustan
potevani tällä hetkellä koronaneuloosin melko vaikeaa muotoa. Käsityö on
saatava hyppysiin välittömästi kun istahdan vaikkapa katsomaan telkkaria.
Pystyn kyllä vielä ainakin toistaiseksi silti suoriutumaan päivittäisistä työ-
ja kodinaskaretehtävistäni.
Onneksi koronaneuloosi ei ole vaarallinen, mutta tutkittua
tietoa asiasta ei vielä ole – Jääkö tila pysyväksi.
Se mikä on varmaa niin koronaneuloosi aiheuttaa ainakin
hetkellisiä, jopa hallitsemattomaksi yltyviä hamstrausoireita lankahyllyillä ja
lankojen verkkokaupoissa. (VC paperin hamstraus on vielä lasten leikkiä
pahimpien oireiden rinnalla)
Mitkä koronaneuloosin lopulliset vaikutukset väestöömme tulevat
olemaan – Voimme vain arvailla.
Enustettavissa kuitenkin on selkeästi enemmän lieviä sormi-
ja rannevaivoja ja todennäköisesti tulevana talvena (ehkä myös jo juhannuksena)
neuloosiin sairastuneiden lähipiirin päitä ei palele.
Vertaistukea on saatavissa
Onneksi perusneuloosin ja jopa koronaneuloosin kanssa ei
tarvitse olla yksin. Esim. Facebookissa on useampikin neulomiseen suuntautuva
ryhmä, jossa voi keskustella muiden kohtalotovereiden kesken ja saada hyviä vinkkejä
ja ohjeita neuloosin omahoitoon.
Suosittelen ehdottomasti liittymään, vaikka oireesi olisivat vielä vähäiset.
Oireita voit myös omahoitaa pienillä ja helpohkoilla neuletöillä. alkuvaiheen omahoito-ohjeeksi olenkin lisännyt tähän postaukseen selkokielisen ohjeen Sulo Vilen -malliseen peruspipoon. Oleppa hyvä.
Suosittelen ehdottomasti liittymään, vaikka oireesi olisivat vielä vähäiset.
Oireita voit myös omahoitaa pienillä ja helpohkoilla neuletöillä. alkuvaiheen omahoito-ohjeeksi olenkin lisännyt tähän postaukseen selkokielisen ohjeen Sulo Vilen -malliseen peruspipoon. Oleppa hyvä.
Mitä tehdä kun oireet alkavat olla parisuhdetta haittaavia?
Varsinkin hankalan koronaneuloosin aiheuttama lankahamstraus
saattaa kiristää tunnelmaa kotona ja moni joutuukin miettimään – Minne piilottaa
taas uudet hankitut langat, kun vanhojakin on kaikki kaapit täynnä?
- Näin omakohtaisesta kokemuksesta vastaisin, että mahdollisimman näkyville. Tämä toimii yhtä hyvin kuin makkarapaketin piilottamin jääkaapin vihanneslaatikkoon. Etsijä ei varmasti löydä.
- Näin omakohtaisesta kokemuksesta vastaisin, että mahdollisimman näkyville. Tämä toimii yhtä hyvin kuin makkarapaketin piilottamin jääkaapin vihanneslaatikkoon. Etsijä ei varmasti löydä.
 |
| *kuva YLEn sivuilta |
Ikoninen Sulo Vilen -pipo – Kätevän luottopäähine
Ensimmäsien Sulovileenin neuloin Kätevälle Isännälle jo
vuosia sitten.
Miksikö? Ehkä siksi, että olen koko yhteiselomme ajan tuntenut
suurta samaistumista 70-luvun loppupuolella alkaneeseen Tankki täyteen -sarjan
Emmi Viléniin.
Omalla tavallaan Kätevä on kuin Emmin mies Sulo – Ostaa kun halvalla sai.
Omalla tavallaan Kätevä on kuin Emmin mies Sulo – Ostaa kun halvalla sai.
Ehkäpä ensimmäinen mieleenpainuvin ostos oli vanha sininen
Leyland merkkinen traktori. Mitään järkevää käyttöähän meillä ei traktorille
ollut – Mutta kun halvalla sai.
Halvalla saatu traktori ei myöskään ollut ihan priima ja sitä piti hakeakkain vähän kauempaa. Kun kätevä ylpeänä kaartoi traktori lavetilla kotipihaan, niin huomattiin, että siitä oli katto irronnut jonnekin matkan varrelle.
Kattoahan sitten lähdettiin etsimään ja jostain puolesta välistä matkaa se sitten tienposkestä löytyikin.
Traktori sittemmin kunnostettiin ja kutsuin sitä tuttavallisesti Leilaksi.
Halvalla saatu traktori ei myöskään ollut ihan priima ja sitä piti hakeakkain vähän kauempaa. Kun kätevä ylpeänä kaartoi traktori lavetilla kotipihaan, niin huomattiin, että siitä oli katto irronnut jonnekin matkan varrelle.
Kattoahan sitten lähdettiin etsimään ja jostain puolesta välistä matkaa se sitten tienposkestä löytyikin.
Traktori sittemmin kunnostettiin ja kutsuin sitä tuttavallisesti Leilaksi.
Sulo Vilen -mallinen peruspipo -ohje
Lanka: Noita 7 veljestä vihreä. Tupsuun esim.
keltainen ja luonnonvalkoinen
Puikot: 3 ½ 40 – 50 cm pyöröpuikot tai 3 ½ sukkapuikot
Luo vihreällä langalla 112 s. (silmukat kannattaa
luoda pitkälle paksummalle puikolle (n. 6) ja siirtää neuloen pyörö tai sukkapuikoille Jos käytät sukkapuikkoja, jaa silmukat 4 * 28.
Neulo joustinneuletta suljettuna neuleena 2 oikein, 2
nurin, niin kauan, kunnes kappaleen pituus on noin 4 cm.
Neulo 1 kerros kaikki oikein. (tästä tulee taitos)
Jatka joustinneuleella, mutta aloita kerros nyt kahdella
nurjalla silmukalla ja jatka sitten 2 oikein, 2 nurin jne.
Kun työn pituus taitoksesta (kerroksesta minkä
neuloit kaikki oikein) ylöspäin on noin 14 cm voit aloittaa kavennukset.
Kannattaa mitata pipon saajan päätä mittanauhalla ja jatkaa tarvittaessa
halutun mittaiseksi. Työhön tulee ensimmäisen kavennuksen jälkeen pituutta enää
noin 5 cm. (päälaki)
1.
Kavennus: Neulo 2 nurjaa silmukkaa nurin
yhteen. Oikeat silmukat oikein, oikein ja taas 2 nurjaa silmukkaa nurin yhteen.
Jatka näin kerroksen loppuun.
Jatka
työtä joustinneuleena 1 nurin 2 oikein 4 kerrosta.
2.
Kavennus: Neulo nurja ja sitä seuraava
oikea silmukka oikein yhteen. Neulo seuraava oikea oikein ja taas nurja ja sitä
seuraava oikea silmukka oikein yhteen. Jatka näin kerroksen loppuun.
Neulo
lopuilla silmukoilla sileää oikeaa n. 10 kerrosta.
Pujota
lanka loppujen silmukoiden läpi ja kiristä reikä umpeen. Päättele hyvin.
Tee
tupsu ja neulo se tukevasti kiinni pipon päälaelle Käytin Novitan
tupsukehikkoa. Voit myös katsoa ohjeet pahviseen tupsukehikkoon ja tupsun
tekoon vaikkapa Täältä
*Ohje
mukailtu Minna Metsäsen ohjeesta.
Arvonta:
Jo pidempään jatkunut neuloosi ja koronaneuloosiksi
yltyneiden oireiden vuoksi, on uusille langoille saatava tilaa edes yhden pipon
verran.
Arvon yhden Sulo Vilen -pipon kaikkien arvontaan
osallistuneiden kesken.
Voit osallistua kommentoimalla kommenttikentässä onko sinulla joku oman elämänsä Sulo Vilen, jolle haluaisit pipon vaikkapa suomen juhannuskelejä silmällä pitäen antaa päätä lämmittämään?
Voit osallistua kommentoimalla kommenttikentässä onko sinulla joku oman elämänsä Sulo Vilen, jolle haluaisit pipon vaikkapa suomen juhannuskelejä silmällä pitäen antaa päätä lämmittämään?
Vai pitäisitkö kenties pipon itse vai olisiko sillä parempaa
käyttöä esim. kahvipannun myssynä?
Sana on vapaa.
Arvonta on käynnissä myös blogini Fb-sivuilla, joten jos
haluat tuplata mahdollisuutesi niin käy osallistumassa Täällä à https://www.facebook.com/tinskunkeittiossa/
Muista jättää sähköpostiosoitteesi kommenttikenttään niin
saan tarvittaessa sinuun yhteyden.
Osoitteita ei käytetä mihinkään muuhun kuin tähän arvontaan.
Pipokilpailu alkaa nyt ja päättyy 26.4. 20 klo: 12:00.
Huomioithan tarvittaessa, että pipo on neulottu koiratataloudessa.
Pipo ei varmasti myöskään ole täysin virheetön. Siinä on varmasti neuloessa ja samalla telkkua katsoessa jossain kohtaa eksyä nurja- oikean silmukan tilalle, mutta haittaakos tuo kun halvalla sai :)
Kätevä Isäntä pyysi vielä lisäämään, että ulkonäkö paranee ja itsetunto kohenee, kun vetäisee Sulovileenin päähän. :)
Onnea arvontaan!
//tiina
Kuten varmasti monella muullakin, niin myös meillä meni
koronan vuoksi pääsiäisen suunnitelmat kuperkeikkaa. Alkuperäisen suunnitelman
mukaan lekottelisin juurikin tällä hetkellä uima-altaalla Fuengirolassa ja pohtisin
minne illalla mentäisiin syömään.
Kun matkustuskielto ulkomaille tuli, niin ajattelimme säiden
salliessa lähteä rakentamaan uutta kesäkeittiötä saareen. Jos ennuste lupaisi
kurjaa, niin ehkäpä lähtisimme ystäviemme luokse mökille Pomarkkuun.
Kun Uudenmaan rajat laitettiin säppiin niin molemmat
varasuunnitelmatkin sitten kariutuivat. Toki asia harmittaa, mutta minkäs teet.
Määräyksiä ja ohjeita on noudatettava kunkin tahollaan, jotta pääsisimme
mahdollisimman nopeasti edes lähes normaalioloihin ja ennen kaikkea –
Mahdollisimman moni välttäisi sairastumisen.
Hyvä ruoka – Parempi mieli
Niin totta. Hyvä ja ennen kaikkea värikäs ruoka piristää
mieltä. Värit myös kertovat vitamiineista. Nyt jos koskaan kannattaa kiinnittää
huomiota vitamiinien ja antioksidanttien saantiin lisäämällä lautaselle paljon kasviksia,
marjoja ja hedelmiä. Jos asia kiinnostaa niin alla vielä lyhyt johdatus
värikoodeihin.
Oranssit: Sisältävät yleensä paljon C-vitamiinia, kalsiumia,
flavonoideja ja kuituja.
Vihreät: Magnesium, rauta, sinkki sekä A-,C- ja E-vitamiineja.
Punaiset: Lykopeeni, antioksidantit.
Keltaiset: Luteiini.
Siniset/violetit: Hellivät sydäntä ja sanotaan suojaavan
myös syövältä. Paljon antioksidantteja vitamiinien lisäksi.
Kasvisten värikoodeista kannattaa käydä lukemassa lisää vaikkapa
Satokausikalenterin
sivuilta .
Ruoan kruunaa jälkiruoka
Tavallisesti, emme harrasta paljon jälkiruokia, mutta nyt
pirteyttä mieleen on haettu myös helpoilla herkuilla. Yksi aivan nappihelppo ja
varmasti kaikille maistuva jälkiruoka on pannacotta.
Valmistin toissapäivänä Chili-mangobroileria ja siitä jäi yli
mangososetta. Ajattelin ensin käyttää lopun soseen juustokakkuun, mutta koska
kaapissa oli reilusti kermaa ja mämmit jääneet kauppaan niin lopputulema olikin
värikäs mangopannacotta ja vadelmia.
Juustokakunkin kyllä leivoin – Siitä sitten toisella kertaa.
Värikäs Mangopannacotta ja vadelmia
Tarvitset (4-6 annosta)
- 5 dl kermaa tai 4 dl kermaa ja noin 1 dl rahkaa tai turkkikaista jogurttia. Tai 5 dl kasvikermaa.
- 2 liivatelehteä (vegaaniseen versioon esim. vegegeliä n.1 pussi. Katso tarkempi annostus pakkauksesta.)
- n. 2 rkl sokeria tai vastaava määrä muuta makeutusainetta
- 1 tl vaniljasokeria tai hieman vaniljauutetta.
Lisäksi:
- mangososetta (käytin Bonne)
- marjoja esim. tuoreita vadelmia
- sitruunamelissan lehtiä koristeluun. Käytin myös Mimiksen kuivattuja kukkia.
Tee näin:
Liota liivatelehtiä kylmässä vedessä 5 minuuttia.
Kiehauta kerma ja sokeri, vaniljasokeri/vaniljauute
kattilassa. (jos käytät makeutusainetta, niin tarkista kuumennettavuus. Jos
tuote ei sovi kuumennettavaksi – Lisää se vasta noin kädenlämpöiseen
pannacotta-seokseen hyvin sekoittaen)
Purista liivatelehdistä vesi pois ja lisää ne
kattilaan kuuman kerman joukkoon hyvin sekoittaen.
Sekoita kunnes liivatelehdet ovat sulaneet.
Jos korvasit osan kermasta rahkalla tai jogurtilla
niin lisää se nyt seokseen. (käytä vispilää)
Kaada seos annosmaljoihin ja anna jäähtyä jääkaapissa
vähintään 3 tuntia.
Tarjoile mangososeen ja marjojen kera.
Testattu on.
Nopea ja helppo chili-mangobroileri 4.lle
Tarvitset:
- n. 500g broilerin fileeleikkeitä tai -suikaleita
- 2 ½ dl mangososetta (käytin Bonne)
- 2 ½ dl kookoskermaa (tai tavallista kermaa)
- 1 kanaliemikuutio
- 2 tl currymaustetta
- ½ tl mustapippurirouhetta (jauhettuna n. ¼ tl)
- n. 1 rkl tai maun mukaan chilikastiketta (käytin chiratsaa)
- voita tai öljyä ruskistamiseen
Tee näin:
Ruskista broilerit kevyesti voissa tai tilkassa öljyä.
Lisää ensin mangosose, kerma ja liemikuutio.
Lisää sitten mausteet hyvin sekoittaen ja anna kiehua
hiljalleen noin 10-15 min.
Tarjoile mieleisiesi lisukkeiden kanssa.
Kurkkaa myös muita nopeita ja helppoja broileriruokia:
Tsemppiä vaan sinne kaikille tämän koronan keskelle ja mukavaa pääsiäistä.
Kyllä me tästä selvitään.
#pysykotona
//tiina
Kokeilevassa keittiössä on valmistettu Gindaraa. Mitä ihmettä on Gindara – Se ainakin osittain
selviää, kun jatkat lukemista.
Haaste
Gindara-haaste tosiaan tuli
työkaveriltani, joka työnsä takia asusteli jonkin aikaa Koreassa. Koreasta taas
työmatkat usein suuntautuivat Japaniin.
Japanin matkoilla luonnollisesti monet
sikäläiset ruokalajit tulivat hyvinkin tutuiksi, mutta yksi mikä jätti
lähtemättömän jäljen oli juurikin - Gindara.
Ainakin ne, jotka minut
lähemmin tuntevat, tietävät että, tällaiset kokeilevat haasteet saavat sormeni suorastaan
syyhyämään. Välillä on menty aivan metsään, mutta useimmiten on koettu
onnistumisen iloa.
Gindara - Never heard. Google kertoo – Vai kertooko sittenkään?
… Ja minähän Googlasin
Googlen ja YouTuben ihmeellisestä maailmasta selvisi, että
tämähän on misolla (hapatettua soijapaputahnaa), mirinillä (riisiviinietikkaa),
sokerilla ja sakella (riisiviiniä) marinoitua
kalaa ja kala näyttäisi useimmin olevan vaalea. – Hyvä alku
… Mutta mikä kala?
Japanissa Gindaraan yleisemmin käytetty kala näytti olevan
Black Cod (suoraan käännettynä musta turska) Onko tuo oikeasti vastaava kuin
meidän tuntema turska – Ei mitää hajua. Googletellessani vastaan tuli myös,
että tuo voisi myös olla joku simpun sukulainen kala. Loppu viimeksi Googlettelin
turskalajeja, erinäisiä simppuja ja olin vain enemmän pyörällä päästäni.
… Kunnes vastaan ”ui” lohi
Yhdessä reseptissä, vinkattiin myös lohesta, joten tästä
päättelin, että Ahaa - kala siis saattaa itseasiassa olla suht rasvainen. Kyselin
asiaa myös työkaveriltani ja hän totesi, että itseasiassa kyllä – Oli jonkin
verran rasvainen, mutta ei ehkä ihan niin kuin lohi. Kalan rakenne oli kuulemma
kuitenkin kuhamainen. OK. Tämähän selvensi asiaa 😊 (* lue = ihan pihalla)
Kokeilevan keittiön ensiaskeleet
Tein itse ensimmäisen kokeilun nahallisesta
siikafileestä, mutta silloin ei kaapissa sopivasti ollut ihan kaikkia
raaka-aineita kuten misotahnaa ja sakea. Kätevä Isäntä löysi lähikaupasta
misokeittoon tarkoitettuja tahnapusseja, joten ne saivat kelvata ensimmäisessä
kokeilussa. Saken korvasin ihan vain vedellä ja laittamalla hieman enemmän
miriniä. (valkoviini olisi ollut myös hyvä vaihtoehto)
Lopputulos oli kiintoisa, mutta suolaa ja makua olisin
kaivannut enemmän. Veikkaan, että onnistuminen olisi ollut myös parempi, jos
siikafileeni olisivat olleet pulskempia.
Seuraavan kokeilun kaivelin pakkasesta nahattomia kuhafileitä.
Tällä kertaa kaikki tarvittavat aineksetkin oli tullut hankittua sakea ja
misotahnaa myöden.
Lopputulemassa oli nyt reilusti makua, mutta juurikin sitä rasvaisuutta
olisin enemmän kaivannut.
Kolmas kokeilu näkee vielä päivän valon ja se tulee olemaan lohikala.
Todennäköisesti pulska kirjolohi tai
vähärasvaisempi kasvatettu lohi. (Veikkaan merilohen olevan liian rasvainen)
Tosin jos saaresta kesällä nousee säynävää, niin aion
ehdottomasti kokeilla myös siitä.
Pari sanaa marinoinnista - Suolaista ja makeaa – paljon umamia
Googlettelin tosiaan useampia reseptejä ja katselin jokusen
videon valmistuksesta. Reseptit jonkin verran erosivat toisistaan, mutta
pääpiireittäin marinadin suhteet näyttivät olevan 2 osaa misoa, 1 osa
mirininiä, sakea ja sokeria kutakin. Sokerin määrä vähän arvelutti ja
joissain resepteissä sitä ei ollut ollenkaan. Päädyin siis omaan versiooni
laittamaan sitä noin puolet.
Marinadin ainekset sekoitetaan keskenään – kalapalat pyöritellään
marinadissa – loppu marinadi kalojen päälle ja kannelliseen rasiaan noin
vuorokaudeksi. Joissain ohjeissa kalaa marinoitiin kaksikin vuorokautta – Joten
jos päädyt jälkimmäiseen, niin varmista, että kalasi on mahdollisimman tuore.
Ai niin. Jotkut käyttivät marinoinnin apuna vahvaa
talouspaperin kaltaista käärettä tai harsokangasta. Tässä tavassa säästyy ylimääräisen
marinadin kaapimiselta kalan pinnasta ennen kypsennystä, mutta mielikuva
vettyneen talouspaperin nyppimisestä kalasta aiheutti sen verran pelkokerrointa,
että päätin laittaa kalat ihan suoraan marinadiin.
Hauduttamalla – uunissa vai grillissä?
Jotta mikään ei olisi suoraviivaista, niin sitten voi valita
vielä kypsennystavan. Ehdottomasti eniten resepteissä kypsennykseen käytettiin
uunia, mutta myös video missä kannellisen kasarin pohjalle laitettiin tilkka
vettä, leivinpaperi ja kala leivinpaperin päälle. Kypsennettiin ensin hyvin
miedolla lämmöllä höyryttäen ja sitten lopuksi kuumemmalla kalaan hieman rusketusta
pintaan. Tämä on varmasti ideaalisin sinkkutaloudessa.
Yhtään grillausvideota ei tullut vastaan, mutta ainakin itse
aion myös tätä tapaa kokeilla.
Misomarinoitua kalaa - Gindara
Tarvitset:
- paksuhkoja kalapaloja suht rasvaisesta kalasta kuten kirjolohi tai kasvatettu lohi (Norjan merilohi saattaa olla turhan rasvaista. Toki voit kokeilla myös kuhaa tai esim. säynävää. (kuvan kala on kuhaa)
- suolaa
Marinadi:
Marinadin määrä riittää noin 4-6:lle annospalalle.
- n. 1 dl misotahnaa
- n. ½ dl sakea
- n. ½ dl miriniä
- 1 ½ rkl sokeria (mielellään ruokosokeri)
Tee näin:
Suolaa kalapalat kevyesti ja laita kylmään noin
puoleksi tunniksi.
Tee sillä aikaa marinadi sekoittamalla kaikki
marinadin ainekset keskenään tasaiseksi ”kastikkeeksi”
Kuivaa/pyyhi kalapalat nesteestä ja suolasta (Voit
halutessasi myös hieman huuhdella suolaa pois pienellä määrällä sakea)
Kasta kalapalat kauttaaltaan marinadiin ja laita
kannelliseen astiaan tai pussiin. Kaada loppu marinadi kalojen päälle. Anna kalojen
marinoitua noin 1vuorokausi.
Pyyhi kaloista marinadi pois. (Miso tuppaa palamaan jos
sitä jää kalan pintaan)
Sivele kalat öljyllä.
(Paista halutessasi kalapalojen toiselle puolelle nopeasti
pannulla kaunis pinta (käytin parilapannua))
Laita uunipellin päälle leivinpaperi ja pellin päälle
vielä ritilä (ylimääräinen rasva tippuu leivinpaperin päälle). Vähärasvaisen
kalan voit paistaa suoraan leivinpaperin päällä.
Paista 200* C noin 15 min kalan paksuus huomioiden.
(jos paistoit kalaan pinnan niin paista uunissa noin 5-10 min.
Tarkista sopiva kypsyys.
Tarjoile retiisisiivujen ja silputun kevätsipulin
kera.
… Vielä lopuksi
Googletellessani vielä lisää – huomasin sanaa Gindara
käytettävän, ei ainoastaan ruokalajin nimenä vaan myös kalan. Eli itsellenikin
jäi nyt epäselväksi - onko kysymys ruokalajista vai kalasta. Jos sinulla on
parempaa tietoa Gindarasta tai yleisesti mietteitä tästä postauksesta niin kirjoittele
ihmeessä viestiä kommenttikenttään.
Mukavaa ja aurinkoista pääsiäisviikkoa toivotellen:
//tiina
Linkkejä:
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
