Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikistä herkuksi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hävikistä herkuksi. Näytä kaikki tekstit

Helpot valkosipulileivät tortillalätyistä

lauantai 11. tammikuuta 2025

 

Valkosipulileivät tortillalätyistä


Jäikö ärsyttävästi taas muutama tortillalätty käyttämättä? Jättääkö kaappiin kuivumaan Älä vai suoraan bioon?

Älä tee kumpaakaan. Voit hyödyntää yli jääneet tortillalätyt herkullisiksi valkosipulileiviksi helposti.

Itseasiassa nämä ovat niin hyviä, että todennäköisesti avaat toisenkin tortillalättypussiin vain siksi, että voit tehdä lisää näitä valkosipulileipiä.

Erityisen mainiosti nämä leivät sopivat erilaisen keittojen kaverina, mutta maistuu myös ihan sellaisenaan.

 

Helpot valkosipulileivät

 

Tarvitset:

tortillalättyjä

nokare voita

valkosipulia murskattuna

tuoreita yrttejä silputtuna (voit hyvin käyttää myös kuivattuja)

hieman chilihiutaleita, mustapippuria rouhittuna ja ripaus suolaa

hieman juustoraastetta

 

Tee näin:

 

Levitä tortillalätyt uunipellille.

Sulata voi ja lisää joukkoon valkosipuli, yrtit ja mausteet.

Sivele voimausteseosta tortillalättyjen päälle ja ripottele vielä hieman juustoraastetta.

Paista 200*C uunissa noin 7 min.

Leikkaa hieman jäähtyneet leivät saksilla noin kuudeksi kolmion malliseksi palaksi.

HUOM: Jos ajattelit tehdä nämä Airfryerissä - Trust me - Älä ajattele. Lentää taatusti lätty tuulettimeen. Nm. kokemusasiantuntija

Katso tästä teenäin video YouTube -kanavaltani 


Tinskun keittiön löydät myös IG:tä ja Tiktokista

 

Pullavanukas - Helppo hävikkiherkku

maanantai 3. toukokuuta 2021

 


Köyhien ritareiden ohella myös pullavanukas on mitä parhainta hävikkiruokaa. Pullavanukkaassa kuivahtaneetkin pullansiivut tai vaikkapa korvapuustit saavat vielä ihan uuden elämän.

Voit käyttää pullan sijasta myös vaaleaa leipää tai vaikkapa vapusta jääneet kuivahtaneet munkit.

 

Pullavanukas


Tarvitset:

  • Noin 500 g pullaa tai vaaleaa leipää
  • marjoja tai hedelmiä (kuten omena tai päärynä)
  • hilloa tai sosetta
  • tarvittaessa maun mukaan sokeria (varsinkin jos käytät leipää)
  • 3 dl maitoa
  • 2 dl kermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 tl vaniljasokeria

Lisäksi:

  • marjoja ja tomusokeria koristeluun

Tee näin:

Siivuta pulla tai leipä ja painele noin puolet siivuista uunivuoan pohjalle.

Levitä päälle hilloa ja marjoja (sosetta, hedelmiä) Lisää myös tarvittaessa sokeria

Painele päälle kansi pulla/leipäsiivuista ja levitä vielä hieman hilloa ja marjoja. Lisää vielä muutama pulla/leipäkuutio koristeeksi.

Sekoita maito, kerma, munat ja vaniljasokeri hyvin ja kaada uunivuokaan. (Jos kaikki neste ei mahdu kerralla, niin odota hetki, että neste imeytyy ja voita kaataa sitä vielä pikkuhiljaa lisää)

Ripottele tarvittaessa vielä hieman sokeria päälle.

Paista 200*C noin 35 min.

Koristele marjoilla ja tomusokerilla.

Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa


 Katso TeeNäin video YouTube -kanavaltani



Aurinkoista toukokuun alkua toivotellen:

Tiina

 


Ps. Seuraa Tinskun keittiötä myös:

 

FB:ssä  https://www.facebook.com/tinskunkeittiossa/

 

Instassa: https://www.instagram.com/tinskunkeittiossa/

 

YouTubessa: Tinskunkeittiö

 

TikTokissa: @tinskuskitchen 

 

 

 

 

Parin päivän Chili con carne - Tinskun tapaan

sunnuntai 17. toukokuuta 2020


Mukavaa sunnuntai-iltaa. Taas on aika valmistautua seuraavaan viikkoon.
Kalenteri näyttää taas niin täydeltä, että päätin tehdä kunnon satsin Chili con carnea, jolla toivottavasti pärjätään sitten pari päivää -Jää nähtäväksi.

Tinskun tapaan

Meidän Chili con carne on aina eräänlaista jääkaapin tyhjennysruokaa. Yritän upottaa kaikki mahdolliset purkin- ja maustekastikepullonpohjat ruokaan samalla kertaa. Välillä lopputulos nostaa hikikarpalot otsalle, mutta tulista ruokaa voi aina taittaa, vaikka raastamalla päälle vähän juustoa ja nakkaamalla kermaviiliä tai creme fraichea kylkeen. Joku siellä jo miettii, että onko tää enää mitään Chili con carnea?
On se. Se on Chili con carnea Tinskun tapaan.



Parin päivän Chili con carne


Tarvitset:
  • 800 g jauhelihaa
  • 500 tomaattimurskaa
  • 1 iso suippopaprika kuutioituna
  • 2 isoa sipulia silputtuna
  • 4 valkosipulinkynttä murskattuna
  • 3 dl vettä
  • 2 * noin 380 g papupurkkia huuhdeltuna (kidney- ja mitä nyt kaapissa sattuu olemaan)
  • 1 lihaliemikuutio
  • 1 tl rouhittua mustapippuria
  • 1 tl juustokuminaa
  • 1 tl jauhettua paprikaa
  • 2 rkl chilikastiketta
  • 2 tl tabascoa
  • (suolaa)
  • hieman öljyä/voita ruskistukseen

Lisäksi: Kurkkaa jääkaappiin à Oliko tortillailta? Jäikö salsakastikkeita tai muita? Sekaan vaan!
Kuivat juustokannikat raastat valmiin ruoan päälle ja creme fraichet/kermaviilit siihen viereen tulisuutta taittamaan.
Onko basilikaa tai persiljaa? ß Sekaan vaan!

Tee näin:
Kuulota sipulit öljyssä tai voissa. Ruskista jauhelihat ja lisää mausteet.
Lisää kaikki muut aineet paitsi pavut ja anna kiehua hiljalleen puolisen tuntia välillä sekoitellen.
Lisää pavut. Kiehauta ja tarkista suola.

Tarjoile mieleisiesi lisukkeiden kanssa. Perinteisestihän tää menee riisin kanssa, mutta meillä nyt keitettiin kattilallinen kukkakaalia ß Toimii!

* kuvan punainen pata: Opa & Muurikka valurautapata






Vohvelit tai pikkuletut joulun jämäruoista

torstai 27. joulukuuta 2018




Tip, tap, joulu meni jo, ja vieläkin on kaapit täynnä jouluruokaa.

Koska sitä oppisi tekemään jouluksi niin minimaalisen vähän ruokaa, ettei sitä tarvitsi päivätolkulla syödä, saatikka heittää rorskiin?
Vaikka yksittäistä ruokaa ei niin kovin paljon olisikaan, mutta kun kaikkea on kuitenkin sen 7 sorttia niin, kokonaismääräisesti ruokaa on, aina yllin kyllin ja ihan liikaa.

Kätevä piruuttaan laski, että joulupöydässämme oli 35 eri ruokalajia ja tässä ei ollut laskettuna vielä edes juustot, eikä jälkiruoka. Voi hyvä tavaton!

Vaikka kuinka tulisi jouluruoat jo korvista ulos, niin yritän kyllä hyödyntää kaiken mahdollisimman hyvin. Inhoan heittää ruokaa roskiin.

Yksi mainio tapa on tehdä laatikoiden jämistä vohveleita ja täyttää niitä sitten kaikella sillä muulla mitä jääkaapista vielä löytyy.

Näissä vohveleissa käytin pohjana bataattilaatikkoa ja täytin suolaisin täyttein.
Kalaversiossa oli smetanaa, savukalaa ja mätejä. Lihaversiossa taas waldorfin salaattia ja savukalkkunaa.

Hyvin näytti maistuvan kierrätysvohvelit myös hillon ja kermavaahdon kanssa!



Herkulliset vohvelit tai pikkuletut joulun jämäruoista


Tarvitset:
  • n. 3 dl joululaatikoita (esim. bataatti-, porkkana-, lanttu tai perunalaatikko)
  • 3 kananmunaa
  • n. 3 dl maitoa (käytä hyväksesi tässä myös, kermapurkin jämät, kermaviilit yms.)
  • n. 3 dl vehnäjauhoja (gluteenittomia jauhoja jos laatikotkin ovat ja lopputuloskin on tarkoitus olla)
  • n. 2/3 dl voisulaa, margariinia, öljyä yms.
  • 1 tl leivinjauhetta
  • ½ tl suolaa
  • (hieman vissyä tai vettä, jos taikina on kovin paksua)

Tee näin:
Sekoita laatikko, kananmunat, suola ja maito sekaisin.
Sekoita leivinjauhe jauhoihin ja lisää sekoittaen seoksen joukkoon.
Lisää lopuksi voisula ja anna turvota noin 15 min.
Paista vohveleiksi tai pieniksi lätyiksi
Huom. Jos taikina on kovin paksua niin lisää joukkoon hieman vissyä tai vettä. Hyvä rakenne on löysähkön kakkutaikinan kaltainen.
Täytä jääkaapin sisällön mukaan suolaisin tai makein täyttein.

Vinkki: Pakasta joululaatikot sopivina annoksina ja niistä myöhemminkin vohveleita tai käytä vaikka sämpylä- tai leipätaikinaan.

Mitenkäs sinulla? Tuleeko jouluruoka jo korvistakin ulos vai suunnitteletko jo seuraavan kinkun paistoa?

Onko sinulla hyviä vinkkejä hävikin minimoimiseen jouluruokien suhteen? 
Mielelläni lukisin niitä kommenttikentässä. Ja saa toki kommentoida muutenkin.

Mukavia välipäiviä ja vuodenvaihdetta toivotellen.

//tiina



Mäkisen mummon prätsykät – mysteeri Metsäkylässä

perjantai 6. lokakuuta 2017


Ensimmäisen kerran sanaan prätsykkä törmäsin Metsäkylän Marttojen hallituksen kokouksessa (kyllä, olen siis myös Martta).

Näitä en silloin vielä päässyt maistamaan, mutta mielenkiintoni asiaan heräsi heti.
Koitin sinnikkäästi udella mitä nämä prätsykät nyt sitten oikein ovat, mistä ne on saaneet alkunsa ja miten niitä tehdään.

Sain vastaukseksi ympäripyöreitä kuvauksia, siitä miten prätsyköihin voi laittaa ihan mitä vaan ja mitä happamampaa niin sitä parempi.
Prätsykät on niin hauskoja kun välillä ne nousee suoraan ylöspäin ja välillä kellahtaa. Oi, ja prätsyköitä on tehty täällä aina!

-        -   Ok, vai niin.



Lisää Marttailua


Seuraavassa Marttojen kokouksessa oli sitten Kaija (Metsäkylän Marttojen puheenjohtaja) tehnyt kahvin kanssa tarjottavaksi näitä minulle täysin mysteerisiä prätsyköitä. 
Kerrottakoon taustatietona vielä, että en siis ole metsäkyläläisiä vaan tänne muutaman mutkan kautta päätynyt paljasjalkainen porilainen.

Jatkoin taas uteluani reseptistä. Mitä laitetaan ja kuinka paljon?
Vastaus oli taas lähes yhtä pyöreitä kuin viimeksi.
Tällä kertaa selvisi kuitenkin suurin piirtein ainesosat. Piimää, (voi laittaa myös hapanta kermaa) kananmunia, vehnäjauhoja, suolaa, soodaa ja sokeria.
Raaka-aineiden suhteet olivat taas kuitenkin tyyliin: Loraus piimää ja sopivasti jauhoja. Tosi paksu taikina. 3 kananmunaa laitoin!

-         -  Ok, vai niin.

Kaijan loraus on noin 6 dl


Jatkoin pontevasti mysteerin selvittelyä ja Kaija antoi käteeni vajaan piimäpurkin, jonka painosta päättelin taikinassa käytetyn lorauksen olleen noin 6 dl.

Jos tähän yhdistetään 3 kananmunaa ja sopivan tönkösti jauhoja niin ollaan jo melko pitkällä siitä huolimatta, että resepti tuntui vahvasti olevan vain metsäkyläläisten ranteessa.

Näillä tiedoilla kuitenkin pääsin siis jo aloittelemaan testaukset kokeilevassa keittiössäni.

Prätsyköiden historiaa


Kuten kirjoitettu reseptillinen perimätieto, niin myös prätsyköiden alkuperä tuntuu olevan täysi mysteeri.
Kätevä isäntä (alkuperäisasukas) tiesi kyllä prätsykät ja asiaa kyseltyäni tuli sama toteamus - niitä on täällä tehty aina.

Martat pohtivat, että Mäkisen mummo niitä teki aina. (Mäkisen mummo on siirtynyt ajasta iäisyyteen jo kauan sitten)

Kuitenkaan naapurikylässä Palojoella ei alkuperäisväestöllä ollut prätsyköistä mitään uutta tietoa. Itseasiassa siellä ei oltu koskaan moisista kuultukaan. 

Kätevän isännän isä (81 v.) yritti selvittää historiaa vielä vanhemmalta veljeltään (heillä prätsyköitä tehdään myös aina).  
Lopputulema kuitenkin oli taas, että mitään perimätietoa siitä, mistä resepti on saanut alkunsa ei ole.

Kuka prätsykkäreseptin on Metsäkylään tullessaan tuonut? Mistä se on lähtöisin ja kuinka vanha se todellisuudessa – oli edelleenkin täysi mysteeri.


Helppo ja nopea hätävara


Varmaa kuitenkin on, että prätsykät ovat olleet eräänlainen hätävara (näin Kätevän isännän isä asiaa muisteli)
Jos ovesta tuli yllätysvieraita ja talossa ei ollut pullaa niin paistettiin prätsyköitä, koska niihin tarveaineet kaapissa oli aina.

Metsäkyläläiset Prätsykät


Tarvitset:
  • 3 dl piimää ja/tai hapanta kermaa
  • 2 kanamunaa
  • 4 dl vehnäjauhoja. (gluteenitonta jauhoseosta 3 ½ - 4 ½ dl käyttämämistäsi jauhoista riippuen)
  • 3 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl soodaa
  • (voita tai öljyä paistamiseen)

Tee näin:
Riko kananmunat piimän/happaman kerman joukkoon ja sekoita rakenne rikki.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää piimä/muna -seokseen.
Sekoita ainekset kevyesti tasaiseksi. Älä vatkaa, äläkä turvota taikinaa. (Taikinan pitää  ja kuuluu olla todella paksua)
Paista useampi prätsykkä kerralla paistinpannulla miedolla lämmöllä kannen alla (noin.3 rkl taikinaa per prätsykkä)
Käännä kun prätsykän pintaan tulee pieniä reikiä ja pohja on saanut kauniin ruskean värin. (noin 2-3 min per. puoli)
Ripottele valmiiden prätsyköiden päälle sokeria ja tarjoile hillon kera.

Vinkki: Prätsykät maistuvat aivan loistavilta myös suolaisten täytteiden kanssa blinimäisesti tarjoiltuna.
Jätä silloin reseptistä sokeri pois.

Hävikkiruokaa


Prätsykät ovat loistavaa hävikkiruokaa. Tähän voi todellakin upottaa jo vaikka päivämäärän ylittäneet kermat, maustamattomat jogurtit, kermaviilit, smetanat, ranskankermat yms. yms.

Ja vielä vähän reseptistä:
Kokeilin prätsykkätaikinaa pariin otteeseen ja olin lopputulokseen jo varsin tyytyväinen.
Kaija (varmasti ensimmäisenä metsäkyläläisenä) sitten loppuviimeksi mittasi suurin piirtein käyttämänsä ainekset ja lähetti reseptin minulle.

Huomasin arvioineeni jauhojen määrän vähemmäksi kuin alkuperäisväestön rannereseptissä oli.
Näin ollen kuvissa olevien prätsyköiden pitäisi olla vieläkin pulleampia. Pahoittelut.

Vaikka Michelin ravintolan tarjottavaksi


Kokeilin myös vähän prameampia prätsyköitä omenakompotin kanssa tarjoiltuna paistaen taikinan metallisissa pyöreissä muoteissa. 
Näin ainakin omaan silmään prätsyköistä tuli lahes ”Michelin tason” perinneruokaa pannacottamaisella näyttävyydellä.

Siitä vaan Arto Rastas ja Pekka Terävä kokeilemaan. Viedään Metsäkyläläinen pularuoka kaikkien kulinaristein tietoisuuteen.


Ps. Jos mummollasi/isomummollasi/isoisomummollasi/isoisoisomummollasi on vastaava resepti, niin kuulisin siitä mielelläni.

Tämän reseptin ja tarinan kaiken kansan tietoisuuteen kirjoittaminen sai minut jo tuntemaan itseni oman elämäni Arman Alizad’iksi. 
Kuinka loistavaa olisi olla suorastaan Sherlock Holmes.

Metsäkylän mysteeri ei ole vielä kokonaan ratkaistu. Lähden nyt kuitenkin katsomaan telkkarista sohvaperunoita.

Lupsakkaa perjantai-iltaa kaikille ja paistakaa prätsyköitä – heti vaikka aamulla.

//tiina


Täytetyt herkkusienet uunissa tai grillissä

lauantai 29. huhtikuuta 2017

Täytetyt herkkusienet uunissa


Täytetyt herkkusienet ovat hävikkiruokaa parhaimmillaan, koska sienten täytteeksi voi käyttää kaikki jääkaapin jämät kasviksista, kuivista juuston kannikoista, edellispäivän risotosta, tai jauhelihakastikkeesta chili con carneen. Lähes siis ihan mitä vaan.

Kasvisvariaatioitakin voi tehdä käyttämällä esim. härkkistä ja vegaanista juustoa, tofua, yms.
Juustolla täytetyt ja pekoniin kääräistyt herkkusienet tietysti ovat tolkuttoman hyviä, mutta uuh – niin rasvaisia kaloripommeja. 
Tässä siis kevyempi, mutta takuulla maistuva vaihtoehto!

Itsellä herkkusienetkin olivat parasta ennen päivämäärän ylittäneet, joten mitään kovin tuoreruokaa niistä ei mielinyt tehdä.

Hetken pohdittuani tilannetta päätin koluta samalla koko jääkaapin läpi.

Hieman nahistunut suippopaprika ja sipuli. Sivuun siis.
Sivuun pääsi myös viikolla ostamani parsapuntti, mitä en iltarientojeni takia ehtinytkään käyttää.
Viime viikonlopulta jääneitä juustonkannikoita ja yksi juustoraastepussin jämä. 
Pekonipaketin päivämäärä huomenna. Ehdottomasti käyttöön heti.

Päivämäärällä olevia aineksia hetken pöydällä pyöriteltyäni ja jostain takaraivon sopukoista heräsi ajatus täytetyistä herkkusienistä. Tuumasta toimeen siis.


Täytetyt herkkusienet lisukkeeksi tai alkupalaksi 4 . lle


Tarvitset:
  • noin 400 g keskikokoisia herkkusieniä


Täytteeseen esim.
  • 1 paketti pekonia (a’ noin 170g)
  • ½ keskikoinen sipuli silputtuna
  • 1 valkosipulinkynsi murskattuna
  • 1 pienehkö suippopaprika pieninä kuutioina
  • kourallinen vihreää parsaa pieninä siivuina, raastettua porkkanaa tai vaikkapa herne- maissi- paprika pakastetta
  • 1 /2 tl rouhittua mustapippuria
  • ½ tl kuivattuja yrttejä kuten basilika tai timjami.

Tee näin:
Taita jalat pois herkkusienistä ja laita ne uunipelille. (voit pilkkoa jalat myös täytteen joukkoon tai säästää ne vaikka seuraavan päivän jauhelihakastikkeeseen tai vaikka pizzaa, munakkaaseen yms.)
Pilko pekonit ja paahda rapeiksi pannulla.
Kaada ylimääräinen pekonirasva pois ja lisää sipulit ja kypsennä hetki.
Lisää paprika- ja parsapalat tai muut kasvikset.
Kypsennä vielä pari minuuttia sekoitellen ja nosta pannu pois liedeltä.
Mausta mustapippurilla ja yrteillä.
Lisää juustot.
Nostele täytettä herkkusienien koloihin lusikalla.
Ripottele vielä vähän juustoa päälle ja koristele vaikka parsan nupulla.
Paista uunin keskitasolla 225*C noin 15 min.
Tarjoile heti.

Vinkki: Voit kypsentää täytetyt herkkusienet myös grillissä. Suosittelen silloin käyttämään jonkin sortin paistoalustaa jos herkkusieni sattuisi grillissä kiepsahtamaan kyljelleen.

Jos täytettä jäi yli niin pyöräytä vaikka täytetty munakas tai pieni suolainen muffinitaikina.






Jäätelömunkit ja pakastamisen sietämätön keveys

tiistai 21. maaliskuuta 2017


Kaikki joilla on iso pakastin tai jopa useampia kuten allekirjoittaneella tunnustavat varmasti yleisen ongelman. 
Pakastimeen tulee tungettua melko huolettomasti jos jonkinlaista pussia ja purnukkaa.

Päivämäärähamsteri
Itse olen päivämäärähamsteri. Punainen alennuslappu houkuttelee ostamaan vaikka tuotteelle ei itseasiassa olisi heti edes minkäänlaista käyttöä ja pakastin tursuaa jo ennestään täytenä laputettuja tuotteita.

Liikaa ideoita ja joskus ei taas ollenkaan
Blogini tiimoilta myös usein saan kaikenlaisia (jopa hulluja) inspiraatioita kaupassa. Hei tuosta voisikin tehdä jotain hyvää…ja tuosta ja tuosta. Ai että.. ihan mahtavaa!!!

Loppuviimeksi ainakin puolet ideoista kaataa krooninen aikapulani ja huomaan taas tunkevani heräteostoksia epätoivoisesti pakastimen syövereihin.

Safkaa komppanjalle
Kolmas paha tapani on valmistaa ruokaa aina kerralla koko komppanialle. Kivahan se on, ettei sitten välttämättä joka päivä tarvitse notkua hellan nurkassa ja aikaa jää johonkin muuhunkin, mutta kolmas ja neljäs päivä samaa safkaa alkaa olla jo ehkä vähän liikaa.
Mutta hei,  lopunhan voi aina pakastaa!


Millainen pakastaja sellainen pakastin


Fiksupakastaja 
on aurinkoakin tarkempi ja merkkaa säntillisesti sisällön ja päivämäärän ja vielä jos mahdollista niin vedenkestävällä tussilla. Vaikka ehkä tuntuu urpolta kirjoittaa läpinäkyvän pakasterasian päälle mustikka niin usko pois, se kannattaa, ainakin perhesovun nimissä. Ei ole aamutuimaan mitään hurjempaa näkyä kuin Nasu, joka on smoothieensa hakenut unenpöppöröisenä pakastimesta mustikkaa ja maistaa sen olevakin vihaamaansa mustaherukkaa.

Normipakastaja 
on merkinnyt sisällön esim. maalarinteipillä ja huomannut teippien irronneen ja purnukan sisältö on viikkojen päästä ihan täysi mysteeri.

Tosipakastaja
taas ei merkkaa mitään vaan luottaa pettämättömään muistiinsa ja huomaa sen pettäneen jo seuraavana päivänä.
Olitpa sitten millainen pakastaja tahansa on kuitenkin melko varmaa, että kaikki me joskus kohtaamme mysteerikätkön.

Mysteerikätkö 
yleensä syntyy arkkupakastimen pohjalle. Kätkön löydät viimeistään siinä vaiheessa kun on talvinen pirteä pakkaspäivä ja saat tarmonpuuskan sulattaa ja/tai järjestellä pakastimet. Kätköstä saattaa löytyä periaatteessa mitä vaan.

Mysteerikätkön avaaminen on aina yhtä jännittävää puuhaa. Varsinkin jos taloudessasi on lemmikkieläimiä ja sinulla on tapana pakastella myös heille jotain ylipäiväistä ”pahanpäivän” varalle.

Suosittelen siis lämpimästi tutkimaan sisällön tarkasti ennen ruuanlaittohaaveita.

Voihan jäätelö!


Kaikkihan pitää jäätelöstä ja jäätelöä löytyy melko lailla varmasti lähes jokaisen pakastajan pakastimesta.

Hamsterina tietenkin sorrut ostamaan tarjouksesta useamman paketin kerralla ja onhan tuo järkevää, koska 3 jäätelöpakettia yhdessä kestää paljon kauemmin kauppakassissa sulamatta kuin yksi jäätelö. Varsinkin jos kassalla on ruuhkaa ja pitää käydä bensikselläkin kotimatkalla.

Kotona toteat keittiön pystypakastimen olevan niin täynnä, että et saa kaikkia paketteja mahtumaan samalle hyllylle tai laatikkoon. Eihän sitä nyt ehdi alkaa järjestelemään kun pitää sitä ruokaa alkaa laittamaan. Tunget siis jätskit sinne minne mahtuu ja homma on hoidettu.

Jossain vaiheessa sitten jonkun perheenjäsenen herkkuhammasta alkaa kolottamaan ja epätoivoinen vaeltaminen kaapilta toiselle alkaa.
Jäätelöpaketti löytyy. Se avataan ja survotaan puolihuolimattomasti takaisin pakastimeen.
Seuraava herkunkaihoinen suorittaa saman rituaalin, mutta avaakin sattumoisin toisen laatikon pakastimesta ja löytää sieltä korkkaamattoman jäätelöpaketin. Voi sitä riemua. Jihuu !!!

Illalla kun kaikki askareet on tehty, käperryt sohvan nurkkaan ja muistat: Ainiin se jäätelö!
Hipsit hiljaa pakastimelle ja iloksesi luulet, että kätköäsi ei ole hoksattu, koska avaat juurikin sen kolmannen laatikon, jossa viimeinen avaamaton paketti lymyää.

Seuraavalla kerralla sama rituaali toistuu, mutta ehkä vielä sillä erotuksella, että ainakin yksi perheenjäsen unohtaa jäätelön pöydälle puhelimen/ovikellon yms. soidessa.
Unohduksen jäljet koitetaan tietenkin peitellä tunkemalla valuva jäätelöpaketti takaisin pakastimeen. Hupsista, tipahti vähän lattiallekin.

No lopputulemahan on, että sinulla on pakastimessa 2 hileistä avattua jäätelöpakettia ja yksi jonka päälle kaiken kukkuraksi on jostain kumman syystä ilmestynyt nahkamainen kerros. Hmmmm… miksiköhän?

Älä heitä pois
"Hieman" hileisiä jäätelöitä ei suinkaan kannata heittää pois, vaan ne voi käyttää lähes mihin vain makeaan leivontaan maidon tavoin.

Leivo inspiraation mukaan pullaa, munkkeja tai piirakkaa. Sulasta jäätelöstä tulee myös oiva lettu- tai pannaritaikina tai tee vaikka vohveleita. 

Inspiraation uupuessa työnnä jäätelöt takaisin pakastimeen.



Jäätelömunkit


Taikina:
  • 5 dl sulanutta jäätelöä
  • 50 g hiivaa
  • 1 tl suolaa
  • ½ - 1 ½ dl sokeria. Jäätelön makeudesta riippuen (maistele taikinaa)
  • ½ rkl kardemummaa
  • 1 kananmuna
  • n. 11 dl gluteenitonta vaaleaa jauhoseosta + 2 tl psylliumia TAI n. 13 dl vehnäjauhoja
  • n. 75 g sulatettua voita


Paistamiseen:
  • öljyä

Pinnalle:
  • sokeria


Lämmitä sulanut jäätelö kädenlämpöiseksi ja liuota siihen hiiva.
Sekoita joukkoon sokeri, suola, kardemumma ja muna.
Vaivaa taikinaan jauhoja vähitellen lisäämällä.
Lisää voi. Vaivaa taikinaan tarvittaessa vielä lisää jauhoja. Taikina saa olla mieluummin aavistuksen liian löysää kuin kovaa.
Laita taikina kohoamaan lämpöiseen vedottomaan paikkaan.
Leivo taikinasta pieniä pullia ja laita ne vielä liinan alle joksikin aikaa kohoamaan.
Tee pulliin sormella reikä keskelle ja suurenna sitä varovasti venyttämällä.
Paista noin 180 asteisessa öljyssä muutama munkki kerrallaan molemmin puolin.
Testaa öljyn kuumuus ennen paistoa esim. leipäpalalla Öljy on riittävän kuumaa kun leipäpala ruskistuu siinä noin minuutissa.
Nosta munkit paiston jälkeen hetkeksi talouspaperin päälle kuivumaan.
Pyörittele lämpimät munkit sokerissa.

Huom.
Tarkkana sitten sen kuuman öljyn kanssa! Älä roiskuta öljyyn vettä ja pidä kattilan kansi aina lähelläsi jos öljy sattuisi leimahtamaan.
Liputan edelleenkin kunnon rasvakeittimen nimeen. Ja tosiaankin munkkeja voi tehdä muulloinkin kun vappuna ja ovat takuulla parempia kuin huoltsikan munkit.

Jos haluat tietää mitä silloin tapahtui kun joku (Joku =Kätevä isäntä) oli jättänyt kaappipakastimen oven auki.
Lue veret seisauttava tarina klikkaamalla Tästä

*Tekstit tuotu blogistani Tyynen kaa