Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinneruoka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste perinneruoka. Näytä kaikki tekstit

Lusikkaleivät - Vaikea valmistaa? No ei ollenkaan!

perjantai 8. marraskuuta 2024

Lusikkaleivät

Lusikkaleipien valmistus



Lusikkaleivät mielletään yleensä aikaa vieviksi ja tosi työläiksi. No kyllähän näitä joutuu vähän näpertelemään, mutta vaikeaa niiden valmistus ei missään nimessä ole.

 

Lusikkaleivät

Tarvitset:

200 g voita

1 ½ sokeria

2 tl vaniljasokeria

4 ½ dl vehnäjauhoja

1 tl ruokasoodaa

 

Lisäksi:

Paksua hilloa tai marmeladia.

Voit kokeilla myös Nutellaa.

sokeria

 

Tee näin

Mittaa voi teräskattilaan ja anna voin sulaa ja sekoittaen. 

Keitä pienellä lämmöllä noin 15 min kullankeltaisen väriseksi. Sekoita välillä. Voisula ei saa palaa.

Kun haluttu väri paahteisuus on saatu, sammuta liesi.

Lisää sokerit voisulaan. Sekoita. Anna jäähtyä haaleaksi. 

Yhdistä jauhot ja sooda. Lisää siivilän läpi voi-sokeriseokseen muutamassa erässä, sekoita tasaiseksi taikinaksi.

Ota taikinaa jälkiruokalusikkaan. painele se tasaiseksi, irrota ja aseta leivinpaperille pellille 1 cm:n välein kupera puoli ylöspäin.

Paista 175 *C vaaleanruskeiksi, 10 - 12 min.

Jäähdytä pikkuleivät pellillä. Ne hajoavat helposti lämpiminä.

Levitä tai pursota jäähtyneiden pikkuleipien tasaiselle pinnalle haluamaasi täytettä. Paina vastakkain toisen puolikkaan kanssa.

Kierittele vielä hienossa sokerissa.

Vinkki: 

Lusikkaleivät voi pakastaa. Ota ne huoneenlämpöön sulamaan noin tuntia ennen tarjoilua.

 

Maistuisiko nämä? Mitä leivotaan seuraavaksi?


Tässä vielä ohjevideo. Ohjevideon löydät myös Youtube -kanavaltani @tinskunkeittiossa



Ihanaa marraskuuta ja joulun odotusta <3


//tiina








Pullavanukas - Helppo hävikkiherkku

maanantai 3. toukokuuta 2021

 


Köyhien ritareiden ohella myös pullavanukas on mitä parhainta hävikkiruokaa. Pullavanukkaassa kuivahtaneetkin pullansiivut tai vaikkapa korvapuustit saavat vielä ihan uuden elämän.

Voit käyttää pullan sijasta myös vaaleaa leipää tai vaikkapa vapusta jääneet kuivahtaneet munkit.

 

Pullavanukas


Tarvitset:

  • Noin 500 g pullaa tai vaaleaa leipää
  • marjoja tai hedelmiä (kuten omena tai päärynä)
  • hilloa tai sosetta
  • tarvittaessa maun mukaan sokeria (varsinkin jos käytät leipää)
  • 3 dl maitoa
  • 2 dl kermaa
  • 2 kananmunaa
  • 2 tl vaniljasokeria

Lisäksi:

  • marjoja ja tomusokeria koristeluun

Tee näin:

Siivuta pulla tai leipä ja painele noin puolet siivuista uunivuoan pohjalle.

Levitä päälle hilloa ja marjoja (sosetta, hedelmiä) Lisää myös tarvittaessa sokeria

Painele päälle kansi pulla/leipäsiivuista ja levitä vielä hieman hilloa ja marjoja. Lisää vielä muutama pulla/leipäkuutio koristeeksi.

Sekoita maito, kerma, munat ja vaniljasokeri hyvin ja kaada uunivuokaan. (Jos kaikki neste ei mahdu kerralla, niin odota hetki, että neste imeytyy ja voita kaataa sitä vielä pikkuhiljaa lisää)

Ripottele tarvittaessa vielä hieman sokeria päälle.

Paista 200*C noin 35 min.

Koristele marjoilla ja tomusokerilla.

Tarjoile vaniljakastikkeen tai jäätelön kanssa


 Katso TeeNäin video YouTube -kanavaltani



Aurinkoista toukokuun alkua toivotellen:

Tiina

 


Ps. Seuraa Tinskun keittiötä myös:

 

FB:ssä  https://www.facebook.com/tinskunkeittiossa/

 

Instassa: https://www.instagram.com/tinskunkeittiossa/

 

YouTubessa: Tinskunkeittiö

 

TikTokissa: @tinskuskitchen 

 

 

 

 

Mämmin valmistus - Tinskun tapaan

keskiviikko 24. maaliskuuta 2021

 


Voihan mämmi! Kaikkea tämä korona-aika teettää. En ole aikaisemmin ollut kummoinen juhlapyhäihminen, mutta kas kummaa – Viimeisen vuoden olen repinyt jokaisesta pienestäkin juhlimisen aiheesta täyden ilon irti…ihan kotona…koska korona.

 

Mämmi jakaa mielipiteet

Mämmiä inhotaan, mämmiä rakastetaan. Sitten on väliinputoajat, jotka eivät oikein tiedä mitä koko mämmistä pitäisi ajatella. Ei suosikki – Ei inhokki, mutta yksi pieni annos kerran vuodessa riittää kiitos. (itse olen kuulunut tähän kategoriaan)

Viimeisenä, mutta ei vähäisinpänä ovat ryhmä, jotka eivät koskaan ole mämmiä maistaneet, mutta vihaavat sitä ihan periaatteesta, koska se näyttää … No kaikki tietävät miltä se näyttää ja kaiken lisäksi se kuulostaakin niin oudolta. (tiedän myös ihmisiä tästä ryhmästä)

 

Ja taas menin sorkkimaan…

Jep, kyllä. Käytin pohjana Marttojen ohjetta (kuinkas muuten), mutta halusin mämmiini vähä uusia tuulia, joten lisäsin siihen vaniljauutetta. Jälkeenpäin ajatellen myös sitruunan- tai limen raastettu kuori toimisi maustamisessa hienosti. Mikä jottei myös jos kaapissasi lojuu kuivattuja marjajauheita kuten puolukkaa, mustikkaa tai karpaloa, niin sanoisin, että sekaan vaan!

Lisäksi halusin kypsentää mämmini pitkään ja hartaasti, joten laskin reilusti lämpötilaa Marttojen ohjeeseen nähden ja vastaavasti pidensin huomattavasti kypsennysaikaa.

Lopputuloksesta tuli erittäin pehmeän makuinen ja herkullinen perinteinen mämmi – Pienellä Tinskumaisella twistillä.

 

Mämmin valmistus - Tinskun tapaan

1. vaihe

  • 1½ l vettä
  • 250 g mämmi- ja leipämaltaita (hienoksi jauhettu) = n. 4 dl
  • 400-500 g ruisjauhoja = n. 7 dl

2. vaihe

  • 2 l vettä
  • 250 g mämmi- ja leipämaltaita (hienoksi jauhettu) = n. 4 dl
  • 400-500 g ruisjauhoja = n. 7 dl

3. vaihe

  • n. 2 dl siirappia
  • 2 rkl jauhettua pomeranssinkuorta
  • 3 tl vaniljauutetta tai 1 ½  rkl vaniljasokeria
  • (sitruunan- tai limen raastettua kuorta)
  • (pakastekuivattua puolukka-, mustikka- tai karpalojauhetta)
  • 1 tl suolaa

Mämmin päälle ennen paistoa:

  • siirappivettä (1 dl vettä/1/2 dl siirappia)

1. vaihe -Tee näin

Kuumenna vesi poreilevaksi. = n. 60 *C.  Huom. kannattaa heti valita noin 6 litran vetoinen, paksupohjainen kattila jos mahdollista

Sekoita veteen maltaat ja ruisjauhot.

Ripottele pinnalle hieman ruisjauhoja.

Peitä kattila kannella ja anna imeltyä 2 ½ tuntia, lämpimässä paikassa, esimerkiksi uunissa 50°C lämmössä.


2. vaihe – Tee Näin

Kuumenna vesi poreilevaksi (taas noin 60*C) toisessa kattilassa ja lisää mämmiseoksen joukkoon.

Sekoita joukkoon maltaat ja jauhot.

Ripottele taas pinnalle hieman ruisjauhoja.

Peitä kattila kannella ja anna imeltyä taas toiset 2 ½ tuntia, lämpimässä paikassa, esimerkiksi uunissa 50°C lämmössä.


3. vaihe – Maustaminen ja keittäminen

Lisää mausteet hyvin sekoittaen.

Keitä seosta 10 minuuttia koko ajan sekoittaen.  Varo, ettei mämmiseos pala pohjaan.

Jäähdytä seos haaleaksi tai vaikka yön yli ihan kylmäksi.

Jaa leivinpaperilla vuorattuihin uuni- tai foliovuokiin. Huom. Jätä noin 1/3 osaa vuoan yläreunasta mahdollista kuohumisvaraa, mutta täytä vuokaan mämmiä korkeintaan 5 cm paksuudelta, jotta mämmistä haihtuu kosteutta ja se kypsyy tasaisesti.

Lisää mämmin päälle vuokiin 2 rkl siirappivettä kuorettumisen estämiseksi.

Paista uunissa 120°C lämmössä noin 5 tuntia.


Lopuksi 

Mämmi on parhaimmillaan muutaman päivän kuluttua.

Mämmi säilyy jääkaapissa hyvänä reilun viikon. Mämmiä voi ja kannattaa pakastaa.

Tarjoa mämmi kylmänä kerman, maidon tai vaniljakastikkeen ja sokerin kanssa.


Katso lyhyt TeeNäin-Video YouTube -kanavaltani 


Katso myös muita mämmiaiheisia postauksia:

Dioriinan Mämmijäätelö

*Kuva: Dioriina -blogi

Kulinaarin Mämmiviinerit

*Kuva: Kulinaari -blogi

Kulinaarin Mehevä suklainen mämmikakku

Kuva: Kulinaari -blogi

 

Ps. Seuraa Tinskun keittiötä myös:

FB:ssä  https://www.facebook.com/tinskunkeittiossa/

Instassa: https://www.instagram.com/tinskunkeittiossa/

YouTubessa Tinskunkeittiö

TikTokissa: @tinskuskitchen

  

Ihanaa pääsiäisen odotusta

 

//tiina

Uunissa paahdetut nauriit

maanantai 12. marraskuuta 2018


Jokaisella meistä on varmasti joitain ruokamuistoja ja –perinteitä.

*Kukaan ei osaa tehdä sellaista ruskeaa kastiketta kuin mummo aikoinaan teki tai vaikkapa kuinka nyt lanttulaatikko vaan kuuluu joulupöytään vaikka siitä ei itse asiassa kovin paljon välittäisikään. Esimerkkejä olisi kymmeniä tai ehkäpä satoja.

Itsekin olen täällä blogissani paljon ruokamuistoistani puhunut ja monet reseptini ja kokeiluni pohjautuvatkin vahvasti niihin.
Tämän kertainen ruokamuisto on nauris – ei kuitenkaan oma muistoni vaan työkaverini.

Muisto liittyi siihen miten mummo oli raaputellut naurista lusikalla suoraan heidän lapsien suuhun, jokaiselle vuorollaan, kuin linnunpojille.

Tällä kertaa ei nyt kuitenkaan naurista raaputella vaan paahdetaan se. 
Ei kaskipellossa kuten ennenvanhaan, vaan ihan nykyaikaisesti uunissa.


Uunissa paahdetut nauriit


Tarvitset:
  • pienehköjä nauriita
  • pippuria, suolaa
  • yrttejä, kuten timjamia
  • voita
  • (hunajaa tai siirappia)
  • uunivuoka ja foliota

Tee näin:
Pese nauriit hyvin.
Leikkaa nauriin naattipäästä ”hatttu” irti.
Laita nauriit leikkauspinta ylöspäin uunivuokaan. (tasoita tarvittaessa veitsellä hieman nauriiden pohjaa, jotta ne pysyisivät tukevasti suorassa)
Pistele haarukalla hieman nauriiden leikkauspintaa.
Ripottele hieman suolaa, pippuria, yrttejä nauriiden päälle ja laita vielä jokaiselle pienet voinokareet.
Valuta nauriiden päälle halutessasi hieman hunajaa tai siirappia.
Laita myös nauriiden hatut vuokaan jos haluat säästää ne koristeeksi valmiiden nauriiden päälle. (hatut voi laittaa vaikka limittäin pystyyn vuoan reunaan)
Peitä vuoka foliolla ja paista uunissa n. 200*c noin 60 min.
Poista folio ja jatka paistamista vielä noin puolisen tuntia tai niin kauan, että nauriit ovat haarukalla pistettäessä pehmeitä.

Tarjoile Nauriit alkupaloina esim. voin, creme fraiche-kastikkeen tai sienisalaatin kanssa.
Uuninauriit maistuvat mainiosti myös riista- ja liharuokien lisukkeena.

Vinkki: Voit myös esikypsentää nauriita keittämällä niitä noin 20-30 min. miedosti suolatussa vedessä. Uunissa paistoaika vastaavasti vähenee. Tarkista kuitenkin lopuksi aina nauriiden kypsyys tikulla tai haarukalla.

Nauris sopii myös turhia hiilareita välttelevälle, sillä siinä on vain 4,2g hh/100g.


Helppo creme fraiche-kastikke


Sekoita creme fraicheen hieman suolaa, pippuria ja loraus sitruunamehua.
Mausta esimerkiksi murustellulla sinihome- tai vuohenjuustolla.
Tarkista maku ja lisää tarvittaessa hieman esim. timjamia, basilikaa tai valkosipulia. Ripaus sokeria tai pisara hunajaa tuo ja taittaa makuja esiin.

Katso myös sienisalaattireseptini tuoreista suppilovahveroista klikkaamalla Tästä.


Mitä ruokamuistoja tai –perinteitä sinulle tulee mieleen? Olisi mukavaa jos jakaisit niitä minun ja lukijoiten iloksi.

//tiina


Seuraa Tinskun keittiössä & Tyynen kaa –blogia Facebookissa:
ja Instassa @tinskunkeittiossa



Mäkisen mummon prätsykät – mysteeri Metsäkylässä

perjantai 6. lokakuuta 2017


Ensimmäisen kerran sanaan prätsykkä törmäsin Metsäkylän Marttojen hallituksen kokouksessa (kyllä, olen siis myös Martta).

Näitä en silloin vielä päässyt maistamaan, mutta mielenkiintoni asiaan heräsi heti.
Koitin sinnikkäästi udella mitä nämä prätsykät nyt sitten oikein ovat, mistä ne on saaneet alkunsa ja miten niitä tehdään.

Sain vastaukseksi ympäripyöreitä kuvauksia, siitä miten prätsyköihin voi laittaa ihan mitä vaan ja mitä happamampaa niin sitä parempi.
Prätsykät on niin hauskoja kun välillä ne nousee suoraan ylöspäin ja välillä kellahtaa. Oi, ja prätsyköitä on tehty täällä aina!

-        -   Ok, vai niin.



Lisää Marttailua


Seuraavassa Marttojen kokouksessa oli sitten Kaija (Metsäkylän Marttojen puheenjohtaja) tehnyt kahvin kanssa tarjottavaksi näitä minulle täysin mysteerisiä prätsyköitä. 
Kerrottakoon taustatietona vielä, että en siis ole metsäkyläläisiä vaan tänne muutaman mutkan kautta päätynyt paljasjalkainen porilainen.

Jatkoin taas uteluani reseptistä. Mitä laitetaan ja kuinka paljon?
Vastaus oli taas lähes yhtä pyöreitä kuin viimeksi.
Tällä kertaa selvisi kuitenkin suurin piirtein ainesosat. Piimää, (voi laittaa myös hapanta kermaa) kananmunia, vehnäjauhoja, suolaa, soodaa ja sokeria.
Raaka-aineiden suhteet olivat taas kuitenkin tyyliin: Loraus piimää ja sopivasti jauhoja. Tosi paksu taikina. 3 kananmunaa laitoin!

-         -  Ok, vai niin.

Kaijan loraus on noin 6 dl


Jatkoin pontevasti mysteerin selvittelyä ja Kaija antoi käteeni vajaan piimäpurkin, jonka painosta päättelin taikinassa käytetyn lorauksen olleen noin 6 dl.

Jos tähän yhdistetään 3 kananmunaa ja sopivan tönkösti jauhoja niin ollaan jo melko pitkällä siitä huolimatta, että resepti tuntui vahvasti olevan vain metsäkyläläisten ranteessa.

Näillä tiedoilla kuitenkin pääsin siis jo aloittelemaan testaukset kokeilevassa keittiössäni.

Prätsyköiden historiaa


Kuten kirjoitettu reseptillinen perimätieto, niin myös prätsyköiden alkuperä tuntuu olevan täysi mysteeri.
Kätevä isäntä (alkuperäisasukas) tiesi kyllä prätsykät ja asiaa kyseltyäni tuli sama toteamus - niitä on täällä tehty aina.

Martat pohtivat, että Mäkisen mummo niitä teki aina. (Mäkisen mummo on siirtynyt ajasta iäisyyteen jo kauan sitten)

Kuitenkaan naapurikylässä Palojoella ei alkuperäisväestöllä ollut prätsyköistä mitään uutta tietoa. Itseasiassa siellä ei oltu koskaan moisista kuultukaan. 

Kätevän isännän isä (81 v.) yritti selvittää historiaa vielä vanhemmalta veljeltään (heillä prätsyköitä tehdään myös aina).  
Lopputulema kuitenkin oli taas, että mitään perimätietoa siitä, mistä resepti on saanut alkunsa ei ole.

Kuka prätsykkäreseptin on Metsäkylään tullessaan tuonut? Mistä se on lähtöisin ja kuinka vanha se todellisuudessa – oli edelleenkin täysi mysteeri.


Helppo ja nopea hätävara


Varmaa kuitenkin on, että prätsykät ovat olleet eräänlainen hätävara (näin Kätevän isännän isä asiaa muisteli)
Jos ovesta tuli yllätysvieraita ja talossa ei ollut pullaa niin paistettiin prätsyköitä, koska niihin tarveaineet kaapissa oli aina.

Metsäkyläläiset Prätsykät


Tarvitset:
  • 3 dl piimää ja/tai hapanta kermaa
  • 2 kanamunaa
  • 4 dl vehnäjauhoja. (gluteenitonta jauhoseosta 3 ½ - 4 ½ dl käyttämämistäsi jauhoista riippuen)
  • 3 rkl sokeria
  • 1 tl suolaa
  • 1 tl soodaa
  • (voita tai öljyä paistamiseen)

Tee näin:
Riko kananmunat piimän/happaman kerman joukkoon ja sekoita rakenne rikki.
Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää piimä/muna -seokseen.
Sekoita ainekset kevyesti tasaiseksi. Älä vatkaa, äläkä turvota taikinaa. (Taikinan pitää  ja kuuluu olla todella paksua)
Paista useampi prätsykkä kerralla paistinpannulla miedolla lämmöllä kannen alla (noin.3 rkl taikinaa per prätsykkä)
Käännä kun prätsykän pintaan tulee pieniä reikiä ja pohja on saanut kauniin ruskean värin. (noin 2-3 min per. puoli)
Ripottele valmiiden prätsyköiden päälle sokeria ja tarjoile hillon kera.

Vinkki: Prätsykät maistuvat aivan loistavilta myös suolaisten täytteiden kanssa blinimäisesti tarjoiltuna.
Jätä silloin reseptistä sokeri pois.

Hävikkiruokaa


Prätsykät ovat loistavaa hävikkiruokaa. Tähän voi todellakin upottaa jo vaikka päivämäärän ylittäneet kermat, maustamattomat jogurtit, kermaviilit, smetanat, ranskankermat yms. yms.

Ja vielä vähän reseptistä:
Kokeilin prätsykkätaikinaa pariin otteeseen ja olin lopputulokseen jo varsin tyytyväinen.
Kaija (varmasti ensimmäisenä metsäkyläläisenä) sitten loppuviimeksi mittasi suurin piirtein käyttämänsä ainekset ja lähetti reseptin minulle.

Huomasin arvioineeni jauhojen määrän vähemmäksi kuin alkuperäisväestön rannereseptissä oli.
Näin ollen kuvissa olevien prätsyköiden pitäisi olla vieläkin pulleampia. Pahoittelut.

Vaikka Michelin ravintolan tarjottavaksi


Kokeilin myös vähän prameampia prätsyköitä omenakompotin kanssa tarjoiltuna paistaen taikinan metallisissa pyöreissä muoteissa. 
Näin ainakin omaan silmään prätsyköistä tuli lahes ”Michelin tason” perinneruokaa pannacottamaisella näyttävyydellä.

Siitä vaan Arto Rastas ja Pekka Terävä kokeilemaan. Viedään Metsäkyläläinen pularuoka kaikkien kulinaristein tietoisuuteen.


Ps. Jos mummollasi/isomummollasi/isoisomummollasi/isoisoisomummollasi on vastaava resepti, niin kuulisin siitä mielelläni.

Tämän reseptin ja tarinan kaiken kansan tietoisuuteen kirjoittaminen sai minut jo tuntemaan itseni oman elämäni Arman Alizad’iksi. 
Kuinka loistavaa olisi olla suorastaan Sherlock Holmes.

Metsäkylän mysteeri ei ole vielä kokonaan ratkaistu. Lähden nyt kuitenkin katsomaan telkkarista sohvaperunoita.

Lupsakkaa perjantai-iltaa kaikille ja paistakaa prätsyköitä – heti vaikka aamulla.

//tiina