Kuivatut sitrusviipaleet ovat kauniita koristeita ja niitä
on helppo tehdä. Voit koristella hedelmillä kattauksen, joulukuusen, sujauttaa
lahjapaketin naruun, tehdä ovikransseja tai ihan mitä vaan.
Tässä kohtaa ainoastaan se mielikuvitus on rajana.
Itse kuivailin nyt appelsiineja, mandariineja ja sitruunaa,
mutta kuivattavaksi soveltuu muutkin hedelmät.
Kokeile myös esim:
- caranbolaa
- limeä
- granaattiomenaa
- omenaa
- päärynää
Tee näin:
Leikkaa hedelmät
noin 2-3 mm siivuiksi.
Laita
hedelmäsiivut uunipellille leivinpaperin päälle ja ripottele niille
tomusokeria. Tomusokeri tekee hedelmän pinnasta kauniin kiiltävän.
Kuivata hedelmiä
3-4 tuntia kiertoilmassa 75*c. tai tavallisessa uunissa uuninluukku hieman
raollaan, jotta kosteus pääsee pois. Voit myös viimeiseksi tunniksi nostella
puolikuivuneet hedelmät uunin ritilälle niin ne kuivuvat molemmin puolin
tehokkaammin.
Anna hedelmien vielä
kuivahtaa tarvittaessa huoneenlämmössä yön yli.
Säilytä hedelmiä
kuivassa paikassa ja käytä kaikenlaiseen koristeluun.
Katso myös syötävien punasipulikukkien ohje Täältä
Mukavaa joulun odotusta itse kullekin <3
//tiina
Nyt
käännetään katseet jouluun ja erityisesti kinkkuun.
Suuressa
osaa talouksissa joulupöydän antimet ovat muuttuneet kansainvälisempään
suuntaan. Perinteisten suomalaisten antimien rinnalle vaikutteita on tullut
ympäri Eurooppaa ja ”ison rapakon takaa”.
Tarjolla
on myös enemmän kaikkea pientä hyvää ja perinneruokiakin tuunataan ”With a
twist”
HK Scan. Joulu 2016 -pressitilaisuus jäänmurtaja Urholla. Kuvaaja Roni Lehti. |
Kinkku
on edelleen kuitenkin joulupöydän kunkku ja yleisin ruokalaji. Sitä
on tarjolla 92 % talouksista ja se on joka kolmannen suosikkijouluruoka.
Valtaosa (85 %) paistaa kinkun itse.
Kuten
suomalainen joulupöytä niin myös perinteinen kinkku on murroksessa.
Kun
vielä 1990 luvulla joulupöydän kunkku oli perinteinen noin 12 kiloinen
luullinen kokonainen kinkku niin tänä päivänä moni valitsee pienen luuttoman
vaihtoehdon.
Kuluttajat
valitsevat myös nykyään mielellään rasvattomampia ja nahattomampia kinkkuja. Lihan
halutaan näkyvän jo ostohetkellä ja pienen koon halutaan olevan myös laadukkaampi
ostos.
Kinkkukoon pienentyminen selittyy osittain sillä, että tarjottavaa on monipuolisemmin niin ei osteta yhtä
tuotetta paljon, mutta myös sillä, että nykyään joulupöydän ympärille
kokoontuu vähemmän ruokailijoita kuin ennen. Joulupyhien sijoittuminen kalenteriviikkoon ja hävikkiajattelu myös sanelevat kinkun kokoa.
HKscan:in
teettämän tutkimuksen mukaan 30% joulupöytiä on alle 3 ruokailijaa.
23%
4-5 henkilöä. 21% 6-7 henkilöä ja 17% 8- yli 10 henkilöä. 4% suomalaisista syö
jouluaterian yksin.
Perinteisyys
näkyy kuitenkin vielä kinkun maussa, suolaus edelleen ykkönen.
HK Scan. Joulu 2016 -pressitilaisuus jäänmurtaja Urholla. Kuvaaja Roni Lehti. |
Miten se kinkku sitten paistettiinkaan?
Mikä
olikaan kinkun sisälämpötila, paistoaika ja milloin kinkku viimeistään pitää ottaa sulamaan, jotta olisi h-hetkellä paistovalmiina. Nämä kysymykset ovatkin
joulunalusajan suosituimpia hakusanoja googlessa.
Monella
joulukinkun sulamaan ottaminen oikeana päivänä unohtuu. Sulatustilaa ei
jääkaapissa ole. Osto on jäänyt viimetippaan ja kinkku ei enää ehdi sulamaan.
Kaikille
joille oikeaoppinen kinkunpaisto tuottaa päänvaivaa tiedoksi, että helpotus on
keksitty.
Voiko kinkun paistaa jäisenä?
HKScanin
tuotekehityskokki Sami Lamminaho ja ruokasisällöntuottaja sekä kokki Tero Honkaniemi päättivät kokeilla onnistuuko jäisen kinkun paisto ja millainen on lopputulos.
Jäisenä
ja perinteisellä tavalla paistettuja kinkkuja maistatettiin sokkona jäänmurtaja
Urholla median- ja blogien edustajien kesken.
Kinkkujen
ulkonäössä, maussa ja rakenteessa ei ollu eroja. Matalammassa lämmössä
paistettu kinkku on uunista otettaessa hieman vaaleampi.
HK Scan. Joulu 2016 -pressitilaisuus jäänmurtaja Urholla. Kuvaaja Roni Lehti. |
-
Kinkun mureus riippuu lihan sisälämpötilasta, riippumatta siitä, onko se
paistettu jäisenä vai sulana. Mitä korkeampi kinkun sisälämpötila, sen mureampi
kinkku, toteaa Lamminaho.
Paistohävikki
oli lähestulkoon sama. Jäisenä uuniin laitetun noin 3 kg:n kinkun paistohävikki
oli testissä 33 %. Samanlaisen sulan kinkun vastaava hävikki oli 29 %. Tosin
painosta osa on lähtenyt jo kinkun sulamisvaiheessa. Jääkinkun paistopussiin
tuli siis noin 1 dl enemmän nestettä.
Normaalisti
kinkun sulatus jääkaapissa kestää kinkun koosta riippuen kahdesta päivästä jopa
viiteen päivään: 2 kg kinkku sulaa 2 päivää, 10 kg kinkku 5 päivää. Nyt
sulatusvaiheen voi jättää kokonaan pois.
HK Scan. Joulu 2016 -pressitilaisuus jäänmurtaja Urholla. Kuvaaja Roni Lehti. |
Jäisenä paistettua joulukinkkua ja neilikkakastiketta Samin ja Teron tapaan
- 1 kpl (6-8 kg) HK Rypsiporsas® Juhlakinkku potkalla
- 1 kpl paistopussi kinkulle
Pidä
jäistä kinkkua hetki lämpimän veden alla, jonka jälkeen pakkaus irtoaa
helpommin kinkun pinnasta. Pakkauksen poistamisen jälkeen aseta kinkku
paistopussiin ja sulje pussi. Leikkaa pussin kulmaan pieni reikä ja laita
kinkku uunipellillä 90 - 100 °C uuniin uuniin. Anna kinkun paistua ensin n. 1,5
tuntia per kilo ja työnnä lihalämpömittari kinkun keskelle. Paista kinkku
loppuun haluamaasi kypsyyteen. 75 °C kinkku on kypsä, kiinteä ja mehukas. 85 °C
kinkku on ylikypsä ja murea. Aikaa jääkinkun kypsentämiseen menee kinkun koosta
ja halutusta kypsyydestä riippuen 12 - 16 tuntia.
Neilikkakastike:
- 3 dl kinkun paistolientä
- 3 dl kuohukermaa
- 1 dl omenasosetta
- ¼ tl jauhettua neilikkaa
- 2 rkl maizenaa
- 2 rkl sinappia
Kuumenna
kinkun liemi, kerma, neilikka ja omenasose kattilassa. Sekoita maizena pieneen
vesitilkkaan ja kaada kastikkeen joukkoon koko ajan sekoittaen. Anna kiehua
hiljalleen muutama minuutti ja mausta lopuksi sinapilla.
Etanapannu on juhlavaa alkuruokaa tai pikkunaposteltavaa
ympäri vuoden, mutta parhaimmillaan kuitenkin ilmojen kylmetessä ja mielellään
tietenkin takkatulen loimussa.
Havahduin pari päivää sitten tähän etana-asiaan Aromipaja
blogin Mikon facebookissa julkaisemasta herkullisesta kuvasta ja muistin
itsellänikin olevan loppukesästä kuvatut etanapannukuvat unohtuneen kameran
muistikortille.
Vietin ystäväni Carinan kanssa kesäloman viimeisiä päiviä saaressa
ja ja nuo päivät oli varattu ainoastaan lököilyyn, syömiseen, saunomiseen,
syömiseen, syömiseen ja lököilyyn J
Kätevä isäntä hieman kummissaan katseli meidän ruokakantamuksia
ja herkkujen määrää mitä pakkailimme mukaan otettavaksi.
Carina rakastaa etanoita ja punaviinien ehdoton
suosikkirypäle on Cabernet Sauvingnon, joten näitä siis mukana myös.
Ostin etanat purkissa ilman kuoria koska käytössä oli
etanapannut. Muutenkin yleensä valitsen kuorettomat versiot, koska niiden
kuoriin takaisin tunkeminen ja taas syötäessä pois nyppiminen on mielestäni
sotkuista ruoalla leikkimistä. Kukin tyylillään tietenkin.
Etanareseptini on tosi simppeli ja helppo, mutta erittäin
maistuva. Jos sinulla ei ole etanapannuja käytössä niin pienet annosuunivuoat
käyvät yhtä hyvin.
Valkosipulilla ja sinihomejuustolla kuorrutetut etanat 2. lle
Tarvitset:
- 1 purkki säilöttyjä etanoita
- muutama valkosipulikynsi murskattuna.
- sinihomejuustoa
- voita
- mustapippuria myllystä
- (tuoretta persiljaa)
Tee näin:
Kaada etanat
siivilään ja huuhtele kylmällä vedellä.
Valuta hyvin ja
painele hieman vaikka talouspaperilla.
Laita etanat
etanapannun koloihin tai annosvuokiin.
Kuullota
valkosipulisilppua ensin hieman voissa kuumalla pannulla ja lusikoi se
etanoiden päälle.
Laita jokaisen
etanan päälle vielä pala sinihomejuustoa, kunnon nokare voita ja rouhaise vähän
mustapippuria päälle.
Paista etanoita
230 -250*C muutama minuutti niin, että täyte selkeästi kiehuu.
Silppua
halutessasi hieman tuoretta persiljaa etanoiden päälle.
Jos ihmettelette tätä erikoista kuvausalustaa niin se on mökin huopakatto. Mökin katolla on mahtava auringonottopaikka ja hulppeat näkymät. |
Etanoiden kanssa nautittiin punaviiniä ja Carinan toiveesta
tietenkin sitä Cabernet Sauvingnonia.
Erinomainen hinta-laatu-suhteen viini on esim. Hardys VR
Cabernet Sauvignon joka tuolla kuvassa näkyykin.
VR on kuitenkin sen verran mehevä ja mausteinen, että sopi
hyvin etanoille missä melko tymäkästi oli valkosipulia ja sinihomejuustoa.
Hardys VR -tuoteperheen viinit ovat kaikki yhden rypäleen
viinejä. Helposti lähestyttäviä ja mutkattomia joiden ideana on tuoda rypäleen
ominaispiirteet esille parhaalla tavalla.
Makutyyppi: mehevä ja hilloinen
Maku: Keskitäyteläinen, keskitanniininen, mustaherukkainen,
kirsikkainen, mausteinen.
Tuoksu: Mustaherukkainen, luumuinen, muskottipähkinäinen,
neilikkainen.
Hinta Alkossa noin 8€.
Tämä pieni veijari oli sitä mieltä, että purkkietanat ovat varmasti paljon parempia kuin sammakonreidet. |
Esillä oli 10 ruokarekkaa, useita ruokatuottajia ympäri
Suomen ja myös kansainvälisempiäkin tuulahduksia yli sadan yrityksen voimin.
Viinejä tapahtumassa oli maisteltavana huikeat 600 ja
yleisöllä oli myös mahdollisuus osallistua erilaisiin viinitastingeihin.
Tapahtumassa oli myös tuttuun tapaan myynnissä kattavat valikoimat
tarvikkeita keittiöön ja ruoanlaittoon.
Tänä vuonna suurin ja mielestäni paras ero edellisiin
tapahtumiin oli se, että koko tapahtuma-alue oli nyt yhtä suurta
anniskelualuetta. Tapahtuma-alueella pystyi luontevasti nauttimaan
ruoka-annoksia ja maistiaisia viinin kera. Uudistus oli oikein onnistut ja erittäin
tervetullut.
Tapahtuman pääpaino oli selkeästi viineissä ja
ilahduttavan paljon myös luomuviineissä.
Minulle joka mielellään vielä jokunen vuosi sitten jätti muutamien
epäonnistuneiden kokeilujen jälkeen luomut suosiolla hyllyyn oli mahtava
huomata kuinka paljon todella erinomaisia luomuviinejä nykyään on saatavilla.
Kiertelin Viini ja Ruoka tapahtumassa kahtena päivänä. Perjantain upeasta Kulinaari blogistaan tutun Kimmon ja lauantain ystäväni ja epävirallisen "assarini" Carinan kanssa ja
silti tuntui, että niin paljon jäi vielä kokematta. Ensi vuonna ehdottomasti
uudelleen!
Kuvasaldoa Messukeskuksesta kerääntyi useita satoja kuvia ja
olenkin niistä valinnut tähän melko kattavan otoksen. Pääpaino näyttää minullakin olevan nyt viineissä ja eritoten italialaisissa. Yritin laittaa useisiin kuviin melko kattavaa kuvausta. Toivottavasti näistä on apua oman suosikin etsinnässä :)
Ihan kaikkia kuvia en ole kommentoinut. Ei siksi, että en olisi pitänyt niistä vaan tämän postauksen kirjoittamiseen olisi mennyt iäisyys.
Ihan kaikkia kuvia en ole kommentoinut. Ei siksi, että en olisi pitänyt niistä vaan tämän postauksen kirjoittamiseen olisi mennyt iäisyys.
Tervetuloa kanssani nojatuolimatkalle Suomen suurimpaan Viini ja Ruoka 2016 tapahtumaan!
Parmigiano-Reggiano parmesanjuusto tulee Italiasta. Kypsytysaika vaihtelee laadun mukaan 18-36 kuukauteen. Suurimmillaan tälläinen juustokiekko voi painaa jopa 40 kiloa!! |
Euro-Eastin osastolla pääsi maistelemaan venäläisen ja itäeuroppalaisen keittiön herkkuja. Euro-Eastin valikoima kattaa lähes 100 tuotetta. Tältä osastolta löysin monta uutta suosikkiani. Heidän tuotteitaan löydät näin messujen jälkeenkin lähes kaikista hyvin varustelluista ruokakaupoista. Euro-Eastin verkkosivuille pääset klikkaamalla Tästä. |
Hauskoja korkista valmistettuja jakkaroita. Mannekiinina Kulinaari blogin Kimmo |
Harmi, että lasikaappini on ihan tupaten täynnä. Näitä olisi kieltämättä tehnyt vähän mieli. |
Tällä muotilla tehdyt jääpalat eivä hetkessä sula lasiin. |
Maku Kitchen Lifen osasto oli yksi suosikkejani. Maku Kitchen Lifen keittiötarvikkeet ovat hinta-laatu-suhteeltaan vähintäänkin erinomaisia. Kurkkaa verkkosivut klikkaamalla Tästä |
Patoja, kasareita ja kattiloita joka lähtöön. Maku Kitchen Lifellä oli aivan ohittamattomia messutajouksia. Enpä niitä minäkään pystynyt ohittamaan. Keittiövälinevarasto kasvoi entisestään :) |
Ihania puisia leikkuulautoja jotka käyvät luontevasti myös tarjoiluun. |
Henkka ja Ripa vauhdissa. |
Oi mitä herkkuja taas valmistuikaan! |
Appenzeller saa erinomaisen makunsa yrttiliemestä jolla juustoa valellaan. Yrttiliemen resepti on tarkkaan varjeltu salaisuus. |
Myytävänä oli myös paljon erilaisia pastoja, oliiviöjyjä ja balsamicoja. |
Eipä varmasti olisi uljas prinssi tuhkimoaan löytänyt jos kengät olisi olleet suklaasta. |
Hämmästyttävän aidon näköisiä suklaasta tehtyjä hanoja ja työkaluja. |
Pienissä leivonnaisissakin riitti valikoimaa ja näköjään myös gluteenittomasti. |
Google kääntäjä ei ehkä silti aina se paras mahdollinen :) |
Mielensäpahoittaja ja ruokarekka. |
Mielensäpahoittajan karjalanpaisti oli kuulemma erinomaista. Miksi kukaan ei vinkannut tuota aikaisemmin? Kyllä minä nyt niin mieleni pahoitin. |
Salamia joka lähtöön. |
Makuja ympäri maailman. |
Oi miten paljon herkullisia oliiveja! |
Levant ja lähi-idän katuruokaa. |
DeliDeli ranskalainen herkkukauppa. |
DeliDeliltä sai ostaa myös varsin edullisia maisteluannoksia. |
Osaston somistukseen oli panostettu. Kiitos DeliDeli myös silmanruoasta <3 Käy kurkkaamassa DeliDelin kattavaa herkkuvalikoimaa heidän sivuiltaan klikkaamalla Tästä |
Uuuh mitä herkkuja. Verensokerit paukkuu jo pelkästä kuvasta :) |
Ruskajuusto on ihan parhautta paistettuna ja mustaherukkahillon kera <3 |
Juustolajitelma ja ilmakuivattua kinkkua. Oiva annos proseccon vaikka kanssa nautittavaksi. |
Ihastuttavia pieniä raastimia oli tänäkin vuonna myynnissä taas kaikissa väreissä. |
Viinilasivarastoakin sai helposti täydennettyä Riedelin laadukkailla laseilla. |
Baltic Trufflen ihania tryffeliöljyjä. |
Pienen astiakaupan käsintehtyä kivikeramiikkaa. |
Mitäpä olisivat messut ilman brittimeininkiä. |
Vegeherkkuja ja raakakakkuja. |
Tunnelmaa kotiin. |
Kaffiinon gourmet-luokan kahveja. Voi tilata niitä vaikka omalla etiketilläsi. Kaffiinon sivuille Tästä |
Perjantai aamupäivällä Viini ja Ruoka tapahtumassa oli vielä suht rauhallista. |
Jatkoimme maistelukierrosta kuohuvasta valkoviiniin Steininger Reserve Steinhaus Riesling 2014. Mielestäni erinomainen kuiva itavaltalainen Riesling. Myös tilausvalikoimaa. Hintaluokka n. 25€ |
Viinipostin osasto oli kieltämättä helpoimmin löydettävä ja näin ollen oiva kohtauspaikka. |
Viinilinnan osastolla oli esillä erinomaisia vanhoja tuttavuuksia ja paljon aivan uusia kokemuksia. Tässä osastolla viihdyimme tovin jos toisenkin. Viinilinnan sivut löydä klikkaamalla Tästä |
Tässä vielä mies Orion-Winesin takaa Luca Pomaro. Italian lahja kaikille viininystäville :) |
Kuohuvaa oli myös tarjolla valtavasti! |
Schloss Johannisberger. Kertakaikkisen perinteinen ja ihastuttava etiketti. Erittäin laadukas viini Saksasta. |
Italialaista artesaaniolutta http://www.birraviola.it |
Jotenkin niin pysäyttävät etiketit. |
Ilmojen kylmetetessa mieltä lämmittävät Ripassot ja Amaronet. Armigero Valpolicella Ripasso. Viini on vivahteikas ja kehittynyt. Kokeile maksa- pataruokien kanssa. Hinta Alkossa noin 14€ |
Botter Amarone on täydellinen nautiskeluviini ja oiva joululahja. Mehevä ja hilloinen. juustotarjottimen, riistan ja naudan kaveri ja ihan vaan sellaisenaan nautittavaksi. Hinta Alkossa n.26€ |
Suomalaisen viini verkkokaupan Viinikellari.comin viinejä näki monella osastolla. |
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlaan on jo varauduttu viinimarkkinoillakin. Nämä jäi harmittavasti minulta vielä maistamatta |
Perus pöytäviiniä pillimehun kokoisissa pakkauksissa. Loisto idea piknikille! |
Ai niin, alkoihan se minun ja "assarinkin" messupäivä pinkillä. Viinilinnan komistus taustalla heti juonessa mukana :) |
Erittäin havainnollinen osasto. Tenpoints! |
Santa Tresa Organic Frappato. Jälleen Italia ja luomu. Frappato on Sisilian kaakkoisrannikon alkuperäislajike. Marjaisa ja raikas. Hinta n. 12€ |
Viime vuonna ihastuimme valtavasti Pizzolato Stefany Brut proseccoon. Tänä vuonna rinnalle oli tullut kultaetikettinen keskihapokas, runsaan päärynäinen, kypsän sitruksinen, kevyen mausteinen kaveri Pizzolato Stefany Prosecco Extra Dry. Liputan edeleen Pizzolaton proseccoille. Suosittelen lämpimästi. Hinta Alkossa n. 11€. Maahantuoja Astra Wines |
Vuorossa vivahteikas ja ryhdikäs saksalainen Villa Huesgen Weissburgunder. Seurusteluun, miedoille juustoille, äyriäisille ja kalalle. Alkon tilausvalikoimaa. Hinta n.14. |
Hei tässä oli tosi kiva viini! Villasukat ja takkatuli vain puuttui. Joku tietenkin vaihtaisi villasukat karhuntaljaan. Vie hänelle josta välität <3 |
Australialainen Cabernet Sauvignon, Shiraz sekoitus. Viini lehti suosittelee Grillin antimien kyytipojaksi, myös talvisten iltojen lämmikkeeksi. Paahteinen ja hillomainen. Hinta Alkossa n. 13€ |
Tässä yksi kestosuosikkini Ranskalainen Hob Nob Cabernet Sauvignon. Tykkään etenkin viinin vaniljaisesta mausta. Oikein hyvä yleisviini! |
Viini ja ruoka tapahtuma oli taas aivan yksi vuoden kohokohdista tälläiselle viineille persolle herkkusuulle. Ensi vuonna ehdottomasti uudelleen ja pitääköhän varata nyt jo se 3 päivää kun 2 meni taas niin hujauksessa. Vielä pari juttua mitkä jäi mieleen. Tapahtumassa olisi päässyt yhdellä lipukkeella nonstop viinitastingiin, mutta tuo oli joka kerta kun kävelin ohi aivan täynnä ja en muka ehtinyt jäädä jonottamaan. Tapahtumassa oli myös viini temppurata ja rakas ystäväni sekä kolegani Kulinaari blogin Kimmo kehui sitä kovin. Olivat käyneet koko perheen voimin ja tykänneet kovasti. Harmittaa etten "ehtinyt" sinnekkään.
Ja aivan mahtavaa jos olet jaksanut lukea tänne saakka! Toivottavasti tästä oli sinullekkin apua jos olet joskus ollut viiniostoksilla vähän sormi suussa. (minä olen sitä edelleenkin välillä)
Rakastan kommentteja, mutta Suomen alkoholilainsäädännön mukaisesti älä kommentoi mitään tiettyä viiniä ainakaan nimeltä. Joudun ne valitettavasti poistamaan. Yleisellä tasolla kaikki kommentit ovat tervetulleita.
Kiitokset Messukeskukselle, Viini lehdelle ja Viini ja Ruoka -tapahtumalle, että sain viettää taas bloggarina ikimuistoiset päivät herkullisten makujen maailmassa
Ja sitten vielä pari kuvahelmeä. Säästin nämä ihan tänne loppuun. Kuvaajana myös ihana kollegani Dick Lindertz joka kirjoittaa herkullista Mukana maku -blogia
Tässä ammattilainen selvittää pelkästään maistelemalla rypäleen, maan ja maakunnan mistä viini on lähtöisin. Tämä Tyyne totesi heti, että kyseessähän on ehdottomasti valkoviini :) |
Ja vielä lopuksi rakas ystäväni ja "assarini" Carina (nöppeli). Nöppeli on niin haltioissaan, ettei oikein tiedä kummasta lasista maistaisi. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)